Kuka päättää sijaishuollossa olevan lapsen asioista?

Sijaishuollossa olevan lapsen elämä – Kuka päättää?

Sijaishuolto on monimutkainen tilanne, joka herättää usein kysymyksiä siitä, kenen vastuulla lapsen elämää koskevat päätökset lopulta ovat. Yleinen harhaluulo on, että sijaishuoltoon sijoittaminen poistaa vanhemmilta kaikki oikeudet lapseensa. Totuus on kuitenkin huomattavasti vivahteikkaampi ja painottaa lapsen edun ensisijaisuutta.

Vanhemmat säilyttävät lähtökohtaisesti huoltajuuden

Lapsen sijoittaminen sijaishuoltoon ei automaattisesti tarkoita huoltajuuden siirtymistä hyvinvointialueelle. Lähtökohtaisesti lapsen vanhemmat, tai muut lailliset huoltajat, säilyttävät huoltajuuden myös sijaishuollon aikana. Tämä tarkoittaa, että heillä on edelleen oikeus ja velvollisuus päättää lapsen asioista. Huoltajilla on esimerkiksi oikeus saada tietoa lapsen tilanteesta, tavata lastaan ja osallistua lapsen elämää koskevaan suunnitteluun.

Hyvinvointialueen rooli lapsen hyvinvoinnin turvaajana

Vaikka huoltajuus säilyy vanhemmilla, hyvinvointialueella on sijaishuollon aikana merkittävä rooli lapsen elämässä. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus turvata lapsen hyvinvointi ja kehitys sijaishuollon aikana. Tämä velvollisuus antaa heille oikeuden tehdä tiettyjä päätöksiä lapsen elämää koskien, jotta sijaishuollon tavoitteet toteutuvat.

Mistä asioista hyvinvointialue päättää sijaishuollossa?

Hyvinvointialueen päätösvalta kattaa tyypillisesti asioita, jotka ovat suoraan yhteydessä sijaishuollon toteuttamiseen ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tällaisia asioita voivat olla:

• Asuinpaikka: Hyvinvointialue päättää, missä lapsi asuu sijaishuollon aikana. Tämä voi tarkoittaa sijoitusta perhehoitoon, lastenkotiin tai muuhun sopivaan yksikköön. Päätöstä tehdessä huomioidaan lapsen tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan lapsen omat toiveet.
• Koulunkäynti: Hyvinvointialueella on vastuu siitä, että lapsi saa asianmukaista opetusta sijaishuollon aikana. He voivat päättää lapsen koulusta, tukiopetuksesta ja muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista.
• Harrastukset ja vapaa-ajan toiminta: Hyvinvointialue voi tukea ja ohjata lapsen harrastustoimintaa. He voivat myös päättää, mihin harrastuksiin lapsi osallistuu, ottaen huomioon lapsen kiinnostukset ja tarpeet.
• Terveydenhoito: Hyvinvointialue varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa terveydenhuollon sijaishuollon aikana. Tähän sisältyy esimerkiksi lääkärikäynnit, hammashoito ja psykologinen tuki.

Yhteistyö on avainasemassa

On tärkeää korostaa, että sijaishuolto ei ole vastakkainasettelu vanhempien ja hyvinvointialueen välillä. Parhaassa tapauksessa sijaishuolto perustuu avoimeen ja rakentavaan yhteistyöhön vanhempien, hyvinvointialueen ja lapsen välillä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka palvelevat lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla.

Huoltajuuden siirtäminen poikkeustapauksissa

Vaikka huoltajuus säilyy pääsääntöisesti vanhemmilla, on olemassa tilanteita, joissa huoltajuus voidaan siirtää kokonaan tai osittain hyvinvointialueelle. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista ja vaatii erittäin painavia perusteita, kuten vanhempien kyvyttömyyden huolehtia lapsestaan tai lapsen vakavan vaarantumisen.

Lapsen ääni on tärkeä

Lopuksi on syytä muistaa, että lapsen oma mielipide on tärkeä sijaishuoltoa koskevissa päätöksissä. Lasta on kuultava ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsella on myös oikeus saada tietoa sijaishuollosta ja siihen liittyvistä päätöksistä ymmärrettävällä tavalla.

Sijaishuolto on lapsen ja hänen perheensä elämässä haastava vaihe, joka edellyttää herkkyyttä, ammattitaitoa ja lapsen edun asettamista etusijalle. Avoin kommunikaatio, yhteistyö ja lapsen kuuleminen ovat avainasemassa onnistuneen sijaishuoltojaksosensaavuttamiseksi.