Milloin kutinan takia lääkäriin?

Kutina piinaa – Milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen?

Kutina on yleinen vaiva, jonka jokainen meistä kokee ajoittain. Hyttysen pisto, villapaidan karheus tai kuiva iho voivat aiheuttaa ohimenevää kutinaa, joka yleensä helpottaa nopeasti. Kuitenkin, kun kutina muuttuu pitkäaikaiseksi ja alkaa häiritä normaalia elämää, on syytä pysähtyä ja miettiä, onko aika kääntyä lääkärin puoleen.

Vaikka kutina itsessään ei aina ole vaarallista, se voi olla oire jostakin syvemmästä ongelmasta. Tämä artikkeli valottaa, milloin pitkittyneen kutinan kanssa on syytä hakeutua lääkäriin ja mitä tutkimuksia voit odottaa.

Milloin kutina on syy huoleen?

Perussääntönä voidaan pitää, että jos kutina jatkuu yli muutaman viikon ajan, on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Etenkin, jos kutinaan liittyy muita oireita, kuten:

• Näkyviä iho-oireita: ihottumaa, punoitusta, näppylöitä, rakkuloita tai hilseilyä.
• Yleisoireita: väsymystä, kuumetta, ruokahaluttomuutta, laihtumista tai yöhikoilua.
• Kutinan pahenemista yöllä: tämä voi viitata esimerkiksi syyhyyn.
• Kutinan keskittymistä tiettyyn kehonosaan: esimerkiksi peräaukon tai sukupuolielinten kutina voi viitata paikalliseen ongelmaan.
• Kutinan alkamista uuden lääkityksen aloittamisen jälkeen: lääkkeet voivat aiheuttaa kutinaa sivuvaikutuksena.

Miksi pitkäaikainen kutina vaatii lääkärin arviota?

Kutinan taustalla voi olla monia eri syitä. On tärkeää sulkea pois vakavammat sairaudet, jotka voivat ilmetä kutinana. Yleisimpiä syitä pitkäaikaiselle kutinalle ovat:

• Ihosairaudet: ekseema, psoriasis, nokkosihottuma, sieni-infektiot ja syyhy.
• Systeemiset sairaudet: maksa-, munuais- ja kilpirauhasen sairaudet, diabetes, anemia ja tietyt syövät (esim. leukemia ja lymfooma).
• Allergiat: ruoka-aineet, lääkkeet, kosmetiikka ja hyönteisten pistot.
• Neurologiset sairaudet: MS-tauti, hermovauriot ja aivoverenkiertohäiriöt.
• Psyykkiset tekijät: stressi, ahdistus ja masennus.

Mitä lääkärissä tapahtuu?

Lääkäri aloittaa yleensä haastattelulla, jossa hän kysyy kutinan alkamisesta, kestosta, voimakkuudesta, sijainnista ja mahdollisista liitännäisoireista. Hän saattaa myös kysyä sairastamistasi, lääkityksestäsi ja perheesi sairauksista.

Seuraavaksi lääkäri tutkii ihoasi ja etsii mahdollisia iho-oireita. Hän voi myös ottaa ihosta näytteen (koepala) tutkittavaksi laboratoriossa. Lisäksi lääkäri saattaa määrätä verikokeita, virtsakokeita tai muita tutkimuksia, joilla pyritään selvittämään kutinan syy.

Miten kutinaa hoidetaan?

Kutinan hoito riippuu sen syystä. Ihotautilääkäri on paras asiantuntija ihoon liittyvissä ongelmissa. Hoitokeinoja voivat olla:

• Paikallishoidot: kortisonivoiteet, antihistamiinivoiteet, kosteusvoiteet ja rauhoittavat voiteet.
• Suun kautta otettavat lääkkeet: antihistamiinit, kortisonitabletit, masennuslääkkeet ja lääkkeet, jotka kohdistuvat kutinan hermoratoihin.
• Valohoito: UV-valohoito voi auttaa joissakin ihosairauksissa.
• Perussairauden hoito: jos kutina johtuu esimerkiksi maksan tai munuaisten toimintahäiriöstä, perussairauden hoito voi lievittää kutinaa.

Muista: Älä jää kärsimään pitkittyneestä kutinasta. Hakeudu lääkäriin, jotta kutinan syy voidaan selvittää ja asianmukainen hoito aloittaa. Näin voit parantaa elämänlaatuasi ja välttää mahdollisten vakavampien sairauksien pahenemisen.