Milloin määrätään kolesterolilääkitys?

1 näyttökertaa

Kolesterolilääkkeiden aloitus riippuu kokonaisriskistä sairastua valtimotauteihin. Korkean kolesterolin lisäksi merkittäviä riskitekijöitä ovat esimerkiksi diabetes, munuaissairaudet ja perinnöllinen alttius. Lääkäri arvioi yksilöllisen riskiprofiilin ja päättää hoidon tarpeesta.

Palaute 0 tykkäykset

Milloin kolesterolilääkitys on tarpeen? Yksilöllinen arviointi ratkaisee

Korkea kolesteroli itsessään ei automaattisesti tarkoita kolesterolilääkityksen aloittamista. Päätös lääkityksen tarpeesta on aina yksilöllinen ja perustuu huolelliseen riskien arviointiin. Keskeistä on arvioida kokonaisriski sairastua valtimotauteihin, kuten sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Pelkkä korkea kolesterolilukema on vain yksi palanen tässä monimutkaisessa palaapelissä.

Riskitekijät kolesterolilääkityksen harkitsemiseksi:

Kolesteroliarvojen lisäksi lääkäri ottaa huomioon lukuisia muita tekijöitä arvioidessaan valtimotautiriskiä ja sitä kautta lääkitystarvetta. Näitä ovat muun muassa:

  • Ikä: Ikääntyminen lisää valtimotautiriskiä.
  • Sukupuoli: Miehillä valtimotaudit ovat yleisempiä nuorempina kuin naisilla.
  • Tupakointi: Tupakointi on merkittävä riskitekijä, joka lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  • Diabetes: Diabeteksen riskitekijöiden ja -komplikaatioiden vuoksi diabeetikoilla on usein kohonnut kolesteroli ja lisääntynyt valtimotautiriski.
  • Korkea verenpaine: Kohonnut verenpaine rasittaa verisuonia ja lisää valtimotautiriskiä.
  • Perinnöllinen alttius: Jos perheessä on esiintynyt aikaisin alkaneita sydän- ja verisuonitauteja, valtimotautiriski on suurempi.
  • Lihavuus: Lihavuus on yhteydessä kohonneeseen kolesteroliin ja lisää valtimotautiriskiä.
  • Liikunnan puute: Riittämätön liikunta lisää valtimotautiriskiä.
  • Epäterveellinen ruokavalio: Runsas tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin saanti ruokavaliossa voi kohottaa kolesterolitasoja.
  • Aiempi sydän- ja verisuonitauti: Aikaisemmat sydäninfarktit, aivohalvaukset tai muut valtimotaudit lisäävät merkittävästi uusien tapahtumien riskiä.
  • Munuaissairaudet: Munuaisten vajaatoiminta liittyy usein kohonneeseen kolesteroliin ja lisää valtimotautiriskiä.
  • Tulehdusmerkkiaineet: Kohonneet tulehdusmerkkiaineiden arvot voivat viitata lisääntyneeseen valtimotautiriskiin.

Miten lääkäri päättää lääkityksestä?

Lääkäri arvioi yksilöllistä riskiprofiilia käyttäen useita menetelmiä, kuten riskipistelaskuja ja kattavaa terveyshistoriaa. Hän ottaa huomioon kaikki mainitut riskitekijät ja tekee kokonaisarvion valtimotautiriskin suuruudesta. Jos riski on riittävän korkea, kolesterolilääkitys voi olla tarpeen. Lääkityksen aloittamiseen vaikuttavat myös yksilölliset tekijät, kuten potilaslähtöisyys ja mahdollinen lääkehoidon aiheuttama sivuvaikutusriski.

Yhteenvetona: Kolesterolilääkityksen aloittaminen ei ole pelkästään kolesteroliarvojen, vaan kokonaisriskien funktio. Lääkärin kanssa käytävä keskustelu ja yksilöllinen riskien arviointi ovat avainasemassa asianmukaisen hoitopäätöksen tekemiseksi. Älä epäröi kysyä lääkäriltäsi lisätietoja kolesteroliarvojasi ja niiden merkitystä omaan terveyteesi liittyen.