Miten voi saada vesirokon?

Vesirokon tartunta: Näin se tapahtuu

Vesirokko on varsin tarttuva sairaus, joka aiheutuu varicella-zoster-viruksesta. Tartunta on mahdollista jopa lyhyenkin kontaktin kautta, joten varovaisuus on paikallaan. Tärkeintä on ymmärtää, miten virus leviää, jotta voi parhaiten suojautua siltä.

Tartuntatapoja:

Viruksen pääasiallinen leviämisreitti on ilmateitse. Sairastunut henkilö erittää virusta hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai jopa vain hengittäessään. Näin pieniä viruksen hiukkasia leviää ilmaan ja ne voivat saastuttaa lähellä olevia henkilöitä. Ei tarvitse olla suorassa kosketuksessa sairastuneeseen saadakseen tartunnan; riittää, että on samassa tilassa hänen kanssaan.

Toinen merkittävä tartuntareitti on suora kosketus vesirokon rakkuloihin. Nämä rakkuloiden sisällä olevat nesteet sisältävät suuren määrän virusta. Kosketus rakkuloihin, esimerkiksi sairastuneen ihon koskettamisen kautta tai saastuneiden esineiden kautta, johtaa helposti tartuntaan. Sekä itse vesirokkoon sairastuneen henkilön että hänen rakkuloistaan irronneiden nesteiden kautta voi tapahtua tartuntaa. Esimerkiksi pehmoiset lelut tai käsipyyhkeet voivat toimia välittäjinä.

Altistuminen ja tartunta:

Lyhytkin altistuminen vesirokkoon sairastuneelle voi riittää saamaan tartunnan. Jo muutaman minuutin oleskelu samassa huoneessa voi olla riittävää, jos hengitysilman kautta leviävä viruspitoisuus on korkea. Siksi on tärkeää välttää kontaktia vesirokkoon sairastuneiden kanssa, etenkin jos itse ei ole saanut rokotetta eikä ole sairastanut vesirokkoa aiemmin.

Tartuntariski vaihtelee:

Tartuntariski vaihtelee yksilöittäin ja riippuu monesta tekijästä, kuten altistumisajan pituudesta, sairastuneen henkilön viruksen määrästä kehossa sekä henkilön oman immuunipuolustuksen voimakkuudesta. Imeväiset, vanhukset ja immuunipuolustusjärjestelmään vaikuttavien sairauksien (esim. syöpä) kanssa elävä henkilökunta ovat erityisen alttiita vakavalle vesirokolle.

Ehkäisy:

Tehokkain tapa välttää vesirokko on rokotus. Rokotteen avulla saadaan luotettava suoja tätä tarttuvaa sairautta vastaan. Jos altistuminen on tapahtunut, lääkäri voi harkita profylaktista hoitoa.

Muista, että tämä artikkeli on yleistietoa eikä se korvaa lääkärin antamaa hoitoa tai neuvontaa. Jos epäilet vesirokkoa, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.