Miten auton verotusarvo määräytyy?

Auton verotusarvo: Hankintahinnan lisäksi muutakin pelissä

Auton verotusarvo on monelle autoilijalle mysteeri. Vaikka hankintahinta onkin sen perusta, lopullinen verotettava arvo muodostuu useammasta tekijästä, ja erityisesti käyttöedun laskeminen tuo oman lisänsä soppaan. Tässä artikkelissa pureudumme auton verotusarvon määritykseen käytännönläheisesti.

Hankintahinta on lähtökohta, mutta pelkkä auton ostohinta ei määritä verotusarvoa. Käyttöedun verotus nostaa verotettavaa arvoa, ja sen laskentatapa riippuu siitä, millaisesta edusta on kyse: vapaa autoetu, auton käyttöetu vai kilometrikorvaukset.

Vapaan autoedun laskennassa 1,4 % auton hankintahinnasta lisätään 300 euron kuukausittainen perussumma. Tämä tarkoittaa, että kalvemman auton kohdalla verotusarvo nousee suhteellisesti enemmän kuin edullisemman auton. 300 euron lisäys on sama riippumatta auton hinnasta.

Auton käyttöedussa laskentatapa on samanlainen, mutta 300 euron sijaan lisätään 105 euroa kuukaudessa. Käyttöetu on siis edullisempi verotuksen kannalta, ja sitä sovelletaan tilanteissa, joissa auton käyttö on rajoitetumpaa.

Kilometrikorvauksilla korvattaessa työajoja verotusarvoon vaikuttaa korvausten määrä. Jos korvaus on 20 senttiä kilometriltä, se katsotaan verotettavaksi eduksi. Sen sijaan 7 sentin kilometrikorvaus on verovapaa tiettyyn rajaan asti, eikä se vaikuta verotusarvoon samalla tavalla. On siis tärkeää huomioida, että kilometrikorvaustenkin osalta verotusarvoon vaikuttaa se, ylittääkö korvaus verovapaan rajan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että auton verotusarvo ei ole pelkkä hankintahinta, vaan siihen vaikuttaa merkittävästi myös auton käyttöön liittyvät edut ja korvaukset. Vapaan autoedun, auton käyttöedun ja kilometrikorvausten erilaiset laskentatavat tekevät verotusarvon määrittämisestä monimutkaisemman kuin ensi silmäyksellä voisi luulla. Siksi on tärkeää perehtyä tarkasti omaan tilanteeseensa soveltuviin sääntöihin ja laskentatapoihin, jotta välttää ikävät yllätykset verotuksen yhteydessä.