Voiko mies ottaa vaimon sukunimen?

2 näyttökertaa

Vuoden 1986 sukunimilain uudistus mahdollisti miehille vaimon sukunimen ottamisen. Aluksi muutos ei juurikaan näkynyt, sillä 2000-luvun alussa vain harva mies, noin prosentti avioituneista, valitsi puolisonsa nimen. Vuoteen 2014 mennessä ilmiö oli kuitenkin yleistynyt hieman, joskin edelleen harvinaista, sillä vaimon nimen otti tuolloin 1,6 prosenttia avioon astuneista miehistä.

Palaute 0 tykkäykset

Mies ja vaimon sukunimi: Vanhoja kaavoja haastamassa

Perinteisesti sukunimi on ollut vahva identiteetin ja perheen jatkuvuuden symboli. Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaisissa kulttuureissa, tapana on ollut, että vaimo ottaa miehensä sukunimen avioituessaan. Mutta miten on toisin päin? Voiko mies ottaa vaimon sukunimen? Vastaus on yksinkertainen: kyllä voi, ja on voinut jo pitkään.

Vuoden 1986 sukunimilaki avasi tämän mahdollisuuden, mutta alkumetreillä se ei juuri innostanut suomalaisia miehiä. Vasta 2000-luvun alussa, kun luku oli vielä häviävän pieni – vain noin prosentti avioituneista miehistä otti vaimonsa sukunimen. Vuoteen 2014 mennessä luku oli hieman kasvanut, ollen noin 1,6 prosenttia. Vaikka nousu on ollut hidasta, se viestii selvästi jostain: asenteet ovat muuttumassa.

Miksi mies ottaisi vaimon sukunimen?

Tähän on monia syitä, jotka usein ovat hyvin henkilökohtaisia. Yksi yleinen syy voi olla se, että vaimon sukunimi on harvinaisempi tai kantajilleen merkityksellisempi kuin miehen. Ehkä vaimon suku on pieni, ja sukunimen jatkaminen on tärkeää perheelle. Toinen syy voi olla käytännöllisyys: jos miehen sukunimi on hankala lausua tai kirjoittaa, vaimon sukunimi voi olla helpompi ja näppärämpi.

Lisäksi, ja ehkä kaikkein merkittävintä, on tasa-arvon ja yhteiskunnallisten arvojen muutos. Mies, joka ottaa vaimonsa sukunimen, osoittaa kunnioitusta puolisolleen ja hänen perheelleen. Se on konkreettinen ele, joka viestii kumppanuudesta ja siitä, että perinteiset sukupuoliroolit eivät sanele parisuhteen dynamiikkaa.

Ennakkoluuloja ja haasteita

Vaikka laki mahdollistaa sukunimen vaihtamisen, edelleen siihen liittyy joitain ennakkoluuloja ja haasteita. Perinteiset sukupuolinormit ovat edelleen vahvoja, ja mies, joka ottaa vaimonsa nimen, saattaa kohdata ihmetystä tai jopa paheksuntaa lähipiiriltään. Joissain tilanteissa henkilöllisyyden todistaminen ja virallisten dokumenttien päivittäminen voi aiheuttaa päänvaivaa.

Tulevaisuus

On mielenkiintoista nähdä, miten ilmiö kehittyy tulevaisuudessa. Yhteiskunnan muuttuessa ja tasa-arvoarvojen vahvistuessa voidaan olettaa, että yhä useampi mies harkitsee vaimonsa sukunimen ottamista. On myös mahdollista, että sukunimilakiin tehdään muutoksia, jotka yksinkertaistavat nimenmuutosta ja lisäävät joustavuutta.

Lopulta kyse on henkilökohtaisesta valinnasta ja siitä, mikä tuntuu oikealta parisuhteelle ja perheelle. Sukunimi on osa identiteettiä, ja sen valinta tulisi tehdä harkiten, ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät. Mies, joka ottaa vaimonsa sukunimen, ei välttämättä ole vallankumouksellinen, mutta hän on osaltaan murtautumassa vanhoista kaavoista ja luomassa uudenlaista, tasa-arvoisempaa suomalaista identiteettiä.