Paljonko Helsingissä on tyhjiä asuntoja?

Helsingissä tyhjillään yli 1500 kaupungin vuokra-asuntoa – vaikutus vuokriin ja asuntokannan hallintaan

Helsingin kaupungin omistamien asuntojen tyhjillään oleva määrä herättää kysymyksiä asuntokannan tehokkaasta hallinnasta ja sen vaikutuksesta vuokriin. Kaupungin noin 54 000 vuokra-asunnosta yli 1500 seisoo parhaillaan tyhjillään. Tämä edustaa merkittävää kapasiteettia, joka jää hyödyntämättä.

Tyhjien asuntojen lukumäärä ei ole vain luku, vaan se heijastuu suoraan Helsingiläisten vuokralaisten lompakoille. Helsingin kaupungin Asumisen ja kaupunkikulttuurin toimiala (Heka) toimii omakustannusperiaatteella. Tämä tarkoittaa, että tyhjien asuntojen ylläpitoon ja muihin tyhjäkäynnistä aiheutuviin kuluihin liittyvät kustannukset katetaan lopulta vuokralaisten maksamista vuokrista. Toisin sanoen, tyhjillään olevat asunnot nostavat epäsuorasti kaikkien vuokralaisten vuokria.

Merkittävä osa tyhjistä asunnoista on luultavasti remontissa tai odottaa vuokralaista, mutta yli 1500 asunnon määrä osoittaa selkeää tehokkuuspotentiaalia asuntokannan hallinnassa. Syitä tyhjillään oleville asunnoille on useita, ja niihin kuuluu esimerkiksi:

• Remontit ja kunnostustyöt: Pitkäkestoiset remontit voivat pitää asuntoja tyhjänä pitkiä aikoja.
• Vuokraustoimenpiteiden tehokkuus: Asunnon löytäminen vuokralaiselle voi kestää, jos markkinointi tai vuokrausprosessi ei ole optimaalista.
• Asuntojen sijainti ja kysyntä: Joissakin kaupunginosissa kysyntä voi olla vähäisempää kuin toisissa.
• Asuntojen kunto ja varustelu: Vanhemmat tai huonokuntoiset asunnot voivat olla vaikeampia vuokrata.

Helsingin kaupungin on tärkeää analysoida tarkasti tyhjien asuntojen taustalla olevia tekijöitä ja kehittää toimintatapojaan tehokkaampaan suuntaan. Tämä voisi sisältää esimerkiksi nopeamman remontointiprosessin, tehokkaamman markkinoinnin ja vuokraustoimenpiteiden optimointia sekä kenties myös tarkempaa analysointia asuntokannan tarpeista ja kysynnästä eri kaupunginosissa. Tehokkaampi asuntokannan hallinta ei ainoastaan säästäisi kaupungin rahaa, vaan myös parantaisi vuokralaisten asemaa ja vähentäisi vuokrien nousupainetta. Avoimuus tilastojen suhteen ja jatkuva kehitystyö ovat tässä avainasemassa.