Kauanko intissä pitää olla?

Asevelvollisuuden monet kasvot: Palvelusajan pituus Suomessa – Miksi se vaihtelee ja miten se vaikuttaa tulevaisuuteen?

Asevelvollisuus on Suomessa moniulotteinen ja jokaisen miespuolisen kansalaisen elämään jossain määrin vaikuttava asia. Palvelusajan pituus, tuo monen nuoren mielessä pyörivä kysymysmerkki, ei olekaan yksi ja sama kaikille. Se määräytyy useiden tekijöiden perusteella, eikä pelkkä asevelvollisuuden suorittaminen riitä selitykseksi. Syvennymme tässä artikkelissa palvelusajan pituuteen Suomessa, sen taustalla vaikuttaviin syihin ja siihen, miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteesi.

Ei vain “intti” – Palvelusaika riippuu tehtävästä ja koulutuksesta

Monet mieltävät “intin” yhdeksi ja samaksi kokemukseksi, mutta todellisuus on huomattavasti monimuotoisempi. Palvelusaika ei ole sattumanvarainen, vaan tarkkaan harkittu osa kokonaisvaltaista maanpuolustuskoulutusta. Pääsääntöisesti palvelusaika jaetaan kolmeen kategoriaan:

• 165 päivää: Tämä on lyhin palvelusaika, joka kohdistuu pääosin miehistötehtäviin koulutettaville. Näihin tehtäviin sisältyy monia perusjoukkojen rooleja, joissa painottuu yleisten sotilastaitojen hallinta.
• 255 päivää: Tämä palvelusaika on tyypillinen vaativampiin miehistötehtäviin ja johto-, asiantuntija- ja erikoistehtäviin koulutettaville. Myös osa aseettoman palveluksen suorittavista palvelee tämän ajan. Tänä aikana syvennetään jo opittuja taitoja ja opitaan uusia, erikoistuneempia osa-alueita.
• 347 päivää: Pisin palvelusaika on varattu johtajakoulutukseen (kuten reserviupseerikurssi) osallistuville ja joillekin erittäin vaativille erikoistehtäville. Aseettoman palveluksen suorittavista osa palvelee myös tämän ajan. Tämä palvelusaika vaatii suurta sitoutumista ja kykyä ottaa vastuuta.

Aseeton palvelus – Vaihtoehto, jolla on oma aikataulunsa

On tärkeää huomata, että asevelvollisuuden voi suorittaa myös aseettomana. Tällöin henkilö ei osallistu aseelliseen koulutukseen tai tehtäviin, vaan suorittaa siviilipalveluksen tai aseettoman palveluksen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa. Kuten edellä mainittu, aseettoman palveluksen suorittavat palvelevat joko 255 tai 347 päivää.

Miksi näin monia eri pituuksia?

Palvelusajan pituus on suoraan verrannollinen koulutuksen laajuuteen ja tehtävän vaativuuteen. Lyhyempi palvelusaika riittää perustehtävien oppimiseen, kun taas pidempi aika mahdollistaa syvällisemmän osaamisen hankkimisen ja johtajuustaitojen kehittämisen. Näin pyritään varmistamaan, että jokainen asevelvollinen saa juuri sellaisen koulutuksen, joka on tarpeen hänen tulevan roolinsa kannalta maanpuolustuksessa.

Palvelusajan vaikutus tulevaisuuteen

Palvelusaika voi vaikuttaa tulevaisuuteen monella tapaa. Johtajakoulutus voi avata ovia työelämässä, sillä se opettaa johtamistaitoja, vastuunkantoa ja ongelmanratkaisukykyä. Myös erikoistuneet tehtävät voivat tarjota arvokasta kokemusta ja osaamista, josta on hyötyä siviilielämässä. Toisaalta lyhyempi palvelusaika mahdollistaa nopeamman paluun opintojen tai työelämän pariin.

Pohdittavaa

Palvelusaika on siis paljon muutakin kuin pelkkä numero. Se on investointi omaan osaamiseen, maanpuolustukseen ja tulevaisuuteen. Jokaisen asevelvollisen kannattaa pohtia omia kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan, jotta voi valita itselleen sopivimman palveluspolun. Mitä juuri sinä haluaisit oppia ja saavuttaa asevelvollisuuden aikana?