Minkä ikäisenä lapsi sanoo sanoja?

Lapsen ensimmäiset sanat – Yksilöllinen matka kielen maailmaan

Vanhemmat odottavat usein innolla hetkeä, jolloin lapsi sanoo ensimmäisen sanansa. Tämä merkkipaalun saavuttaminen on merkki lapsen kognitiivisesta kehityksestä ja avaa oven uuteen, kommunikatiivisempaan vaiheeseen. Vaikka moni odottaa lapsen pulputtavan ymmärrettäviä sanoja noin vuoden iässä, on tärkeää muistaa, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa.

Milloin niitä sanoja sitten pitäisi odottaa?

Tyypillisesti ensimmäiset sanat, kuten “äiti”, “isi”, “kakka” tai yksinkertaiset asioiden nimet, kuullaan 10–15 kuukauden iässä. Nämä sanat ovat usein toistuvia ja liittyvät lapsen lähiympäristöön ja tärkeimpiin ihmisiin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että puheen kehityksen ikähaarukka on laaja. Osa lapsista alkaa puhua jo ennen vuoden ikää, kun taas toisilla ensimmäiset selkeät sanat saattavat viipyä jopa 18 kuukauteen saakka.

Puheen kehitys on muutakin kuin sanojen sanomista:

On tärkeää muistaa, että puheen ja kielen kehitys on monimutkainen prosessi, joka alkaa jo vauvaiässä. Ennen ensimmäisten sanojen sanomista lapsi on jo oppinut paljon:

• Kuunteleminen ja erottaminen: Vauva kuuntelee aktiivisesti puhetta, erottaa eri ääniä ja rytmejä, ja alkaa yhdistää ääniä merkityksiin.
• Jokeltelu: Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva alkaa jokellella, tuottaen erilaisia ääniä ja tavuja. Tämä on tärkeää harjoittelua puheentuottoon.
• Eleet ja ilmeet: Lapsi käyttää eleitä, ilmeitä ja kehonkieltä kommunikoidakseen jo ennen sanoja. Osoittaminen, heiluttaminen ja nyökkääminen ovat esimerkkejä tästä.
• Ymmärtäminen: Ennen kuin lapsi pystyy sanomaan sanoja, hän ymmärtää jo yksinkertaisia ohjeita ja kysymyksiä.

Yksilölliset erot ja mahdolliset syyt viivästymiselle:

Puheen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten perimä, ympäristö ja yleinen terveydentila. On täysin normaalia, että lapset kehittyvät eri tahtiin. Joissakin tapauksissa viivästyminen voi johtua:

• Perinnöllisistä tekijöistä: Jos suvussa on ollut myöhäisiä puhujia, on mahdollista, että lapsikin kehittyy hitaammin.
• Kuulo-ongelmista: Kuulo on olennainen puheen kehitykselle. Jos lapsi ei kuule ääniä kunnolla, se voi hidastaa puheen kehitystä.
• Motoriikan haasteista: Puhe vaatii hienomotorisia taitoja, ja jos lapsella on vaikeuksia suun lihasten hallinnassa, se voi vaikuttaa puheen tuottoon.
• Ympäristön vaikutuksesta: Stimuloiva ja vuorovaikutteinen ympäristö edistää puheen kehitystä.

Milloin huolestua?

Vaikka yksilölliset erot ovat normaaleja, on olemassa joitakin tilanteita, joissa on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan tai puheterapeuttiin:

• Jos lapsi ei jokeltele ollenkaan 12 kuukauden iässä.
• Jos lapsi ei ymmärrä yksinkertaisia ohjeita 18 kuukauden iässä.
• Jos lapsi ei sano yhtään sanaa 18 kuukauden iässä.
• Jos lapsen puhe on epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää yli 2-vuotiaana.
• Jos lapsi ei kommunikoi eleillä tai ilmeillä lainkaan.

Miten tukea lapsen puheen kehitystä?

Onneksi vanhemmat voivat tehdä paljon tukeakseen lapsen puheen kehitystä:

• Puhu lapselle paljon: Kerro, mitä teet, mitä näet, ja mitä lapsi tekee.
• Lue lapselle: Lukeminen rikastuttaa lapsen sanavarastoa ja kehittää kuullun ymmärtämistä.
• Laula lapselle: Laulaminen on hauskaa ja auttaa lasta oppimaan rytmiä ja ääniä.
• Leiki lapsen kanssa: Leikkiessä voi käyttää sanoja kuvaamaan leikkejä ja esineitä.
• Kannusta lasta yrittämään: Älä korjaa lasta jatkuvasti, vaan anna hänen yrittää ja kannusta häntä.
• Ole kärsivällinen: Muista, että lapsi oppii omaan tahtiinsa.

Lapsen ensimmäiset sanat ovat merkittävä askel hänen kehityksessään, mutta ne ovat vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Tärkeintä on tukea lasta ja luoda hänelle kannustava ja vuorovaikutteinen ympäristö, jossa hän voi kehittyä omaan tahtiinsa. Jos olet huolissasi lapsesi puheen kehityksestä, älä epäröi ottaa yhteyttä asiantuntijaan. Varhainen puuttuminen auttaa lasta saavuttamaan täyden potentiaalinsa kielen maailmassa.