Onko toinen aste pakollinen?

Onko toinen aste todella “pakollinen”? Syväsukellus uuteen oppivelvollisuuslakiin ja sen todellisiin vaikutuksiin.

Vuoden 2021 uudistus oppivelvollisuuslaissa on herättänyt paljon kysymyksiä ja keskustelua. Yksinkertaistettuna: onko toinen aste nyt pakollinen? Vastaus ei ole aivan yksiselitteinen “kyllä” tai “ei”. Tarkastellaan asiaa hieman syvemmin, välttäen yleisimpiä toistoja, joita aiheesta löytyy jo runsaasti verkosta.

Laki ei pakota sinua istumaan luokassa, vaan suorittamaan tutkinnon tai saavuttamaan tietyn osaamistason.

Avainasemassa on ymmärtää, mitä “oppivelvollisuus” todella tarkoittaa. Laki ei pakota ketään väkisin koulun penkille, vaan velvoittaa suorittamaan toisen asteen tutkinnon (esimerkiksi lukion päättötodistuksen tai ammatillisen perustutkinnon) tai, jos tämä ei syystä tai toisesta ole mahdollista, saavuttamaan vastaavan osaamistason. Tämä osaamistason saavuttaminen voi tapahtua monella eri tavalla, jolloin joustavuus onkin lain yksi keskeisimmistä tavoitteista.

Mahdollisuudet monipuolistuvat: enemmän kuin vain lukio tai ammattikoulu.

Perinteinen ajatus “pakollisesta toisesta asteesta” saattaa herättää ahdistusta niissä, joille lukio tai ammattikoulu ei tunnu omalta jutulta. On tärkeää tiedostaa, että uusi laki pyrkii nimenomaan tarjoamaan monipuolisempia vaihtoehtoja. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Valmentavat koulutukset: Jos peruskoulun jälkeen ei ole vielä varma omasta alasta, voi hakeutua esimerkiksi TUVA-koulutukseen (tutkintoon valmentava koulutus), joka auttaa löytämään oikean suunnan.
• Työelämässä oppiminen: Aiempaa enemmän painotetaan mahdollisuutta suorittaa tutkintoja oppisopimuksella, jolloin suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla.
• Yksilölliset suunnitelmat: Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jossa huomioidaan omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja haasteet. Tämä takaa, että jokainen polku toiselle asteelle on mahdollisimman sopiva.

Mitä jos ei halua opiskella? Tukea ja ohjausta, ei rangaistuksia.

On luonnollista, että kaikilla ei ole intoa opiskeluun heti peruskoulun jälkeen. Uuden lain myötä rangaistusten sijaan korostetaan tukea ja ohjausta. Jos nuori ei hae toisen asteen opintoihin, hänelle tarjotaan apua ja ohjausta sopivan vaihtoehdon löytämiseksi. Tavoitteena on motivoida ja tukea, ei pakottaa vastahakoisesti opiskelemaan.

Oppivelvollisuuden laajentaminen – enemmän kuin vain laki: panostus tulevaisuuteen.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on investointi suomalaisten nuorten tulevaisuuteen. Tutkimukset osoittavat, että toisen asteen tutkinnon suorittaneet työllistyvät todennäköisemmin, ansaitsevat paremmin ja ovat terveempiä. Uudistuksen tavoitteena on vähentää syrjäytymistä ja varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus rakentaa itselleen valoisa tulevaisuus.

Yhteenveto: Pakko vai mahdollisuus?

Uusi oppivelvollisuuslaki ei ole niinkään “pakko” kuin mahdollisuus. Se tarjoaa entistä laajemman valikoiman tapoja kehittää itseään ja saavuttaa toisen asteen tutkinto tai vastaava osaamistaso. Painopiste on yksilöllisessä ohjauksessa ja tuessa, jotta jokainen nuori löytää oman polkunsa. Kannattaa nähdä laki mahdollisuutena kehittyä ja rakentaa itselleen parempi tulevaisuus. Sen sijaan, että jähmettyisimme ajatukseen “pakollisesta” koulutuksesta, keskitytään hyödyntämään tarjolla olevat resurssit ja räätälöimään opintopolku vastaamaan omia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita.