Kumpi on korkeampi, lahjavero vai perintövero?

Lahjavero vai perintövero: Kumpi nipistää enemmän kukkarosta?

Kun puhutaan varallisuuden siirtämisestä sukupolvelta toiselle tai muille läheisille, nousevat esiin kysymykset lahja- ja perintöverotuksesta. Molemmat veromuodot ovat progressiivisia, eli veroprosentti nousee varallisuuden arvon kasvaessa. Moni pohtii, kumpi näistä kahdesta loppujen lopuksi vie suuremman siivun peritystä tai lahjoitetusta summasta. Yleisesti ottaen lahjaveroprosentti on hieman korkeampi kuin perintöveroprosentti, mutta todellinen tilanne on monimutkaisempi ja riippuu useista seikoista.

Yleiskuva verotuksesta:

Lahjaveroa maksetaan, kun henkilö saa toiselta henkilöltä lahjan, jonka arvo ylittää tietyn rajan (tällä hetkellä 5 000 euroa kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta). Perintöveroa puolestaan maksetaan perinnön tai testamentin perusteella saadusta omaisuudesta. Molemmat verotukselliset tilanteet on jaettu kahteen veroluokkaan perijän tai lahjansaajan sukulaisuussuhteen perusteella. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lähisukulaiset, kuten puoliso ja lapset, ja toiseen luokkaan muut sukulaiset ja ulkopuoliset. Veroprosentit ovat korkeammat toisessa veroluokassa.

Pieni, mutta merkittävä ero veroprosenteissa:

Vaikka molemmat veromuodot ovat progressiivisia, lahjaverotaulukot lähtevät hieman korkeammilta prosenttilukemilta liikkeelle kuin perintöverotaulukot. Tämä tarkoittaa, että pienemmissä summamäärissä lahjavero voi tuntua suhteellisesti suuremmalta kuin perintövero vastaavalla summalla.

Tekijät, jotka vaikuttavat kokonaiskuvaan:

Ero lahja- ja perintöveron suuruudessa ei ole aina suoraviivainen, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät:

• Lahjan tai perinnön suuruus: Progressiivisen verotuksen vuoksi veroprosentti nousee sitä mukaa, kun lahjoitetun tai perityn omaisuuden arvo kasvaa. Suuremmissa summamäärissä veroprosenttien ero voi kaventua tai jopa kääntyä päälaelleen, riippuen tarkasta summasta ja veroluokasta.
• Veroluokka: Sukulaisuussuhde lahjanantajaan tai perinnönjättäjään vaikuttaa olennaisesti veroprosenttiin. Lähisukulaiset maksavat pienempää veroa kuin kaukaisemmat sukulaiset tai ulkopuoliset.
• Vähennykset: Sekä lahja- että perintöverotuksessa on mahdollista tehdä erilaisia vähennyksiä, jotka pienentävät verotettavaa summaa. Näitä voivat olla esimerkiksi velkojen vähentäminen perinnöstä tai tietyt lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
• Lahjanantajan/perijän elämäntilanne: Jos lahjanantaja on esimerkiksi saanut aiemmin lahjoituksia, tämä voi vaikuttaa lahjaveron määrään, sillä tietyt lahjat otetaan huomioon lahjaverotusta laskettaessa.

Käytännön esimerkki:

Oletetaan, että isä lahjoittaa tyttärelleen 20 000 euroa. Lahjaveron määrä riippuu tytären veroluokasta. Jos kyseessä on ensimmäinen veroluokka, lahjavero on pienempi kuin toisessa veroluokassa. Vastaavasti, jos tytär perii saman summan isältään, perintöveron määrä lasketaan samojen periaatteiden mukaisesti. Vertailemalla näitä kahta laskelmaa, voidaan selvittää, kumpi veromuoto olisi tässä tapauksessa edullisempi.

Johtopäätös:

Vaikka lahjaveroprosentit ovat yleisesti hieman korkeammat kuin perintöveroprosentit, kokonaiskuva on monimutkainen. Verotuksen todellinen suuruus riippuu useista tekijöistä, kuten lahjan tai perinnön suuruudesta, sukulaisuussuhteesta ja mahdollisista vähennyksistä. Ennen merkittävien lahjoitusten tekemistä tai perinnönjaon suunnittelua on suositeltavaa konsultoida veroasiantuntijaa, joka voi auttaa optimoimaan verotuksellisen tilanteen ja tekemään parhaat mahdolliset päätökset.