Kumpi on korkeampi, lahjavero vai perintövero?

Lahja vai Perintö – Kumpi vie enemmän veroeuroja? Oikea suunnittelu säästää omaisuutta

Monet pohtivat, onko omaisuuden siirtäminen läheisille edullisempaa lahjoittamalla vai perinnön kautta. Vaikka molemmat, lahja- ja perintövero, määräytyvät progressiivisesti eli veroprosentti nousee omaisuuden arvon kasvaessa, asiassa on muutamia tärkeitä nyansseja, jotka vaikuttavat lopulliseen verorasitukseen. Yleinen käsitys, että lahjavero olisi aina perintöveroa korkeampi, ei pidä täysin paikkaansa ja vaatii tarkempaa tarkastelua.

Perusperiaatteet kunnossa: Progressiivisuus ja sukulaisuussuhde

Sekä lahja- että perintöverot perustuvat progressiiviseen verotukseen, eli suuremmasta omaisuudesta maksetaan suhteellisesti enemmän veroa. Lisäksi verotuksen määrään vaikuttaa olennaisesti lahjanantajan/perinnönjättäjän ja saajan välinen sukulaisuussuhde. Veroluokkia on kaksi:

• Ensimmäinen veroluokka: Lähisukulaiset, kuten lapset, puoliso ja vanhemmat.
• Toinen veroluokka: Muut sukulaiset ja ulkopuoliset.

Ensimmäisessä veroluokassa verotus on kevyempää kuin toisessa.

Missä piilevät erot?

Vaikka veroprosentit ovat usein lähellä toisiaan, ja joissain tilanteissa lahjavero voi jopa olla korkeampi kuin perintövero, tilanne ei ole näin yksiselitteinen. Eroja syntyy seuraavista syistä:

1. Verovapaat lahjat: Lahjaverotuksessa on mahdollista hyödyntää verovapaita lahjoja. Jokainen henkilö voi antaa kolmen vuoden välein alle 5000 euron arvoisia lahjoja kenelle tahansa ilman veroseuraamuksia. Perintöverotuksessa tällaista mahdollisuutta ei ole. Pienet, säännölliset lahjat voivatkin olla tehokas tapa pienentää tulevaa perintöveroja.
2. Lahjoitusajan vaikutus: Jos lahjoituksesta on kulunut yli kolme vuotta ennen perinnönjättäjän kuolemaa, lahjoitusta ei lasketa perintöveron suuruuteen. Alle kolme vuotta ennen kuolemaa tehty lahjoitus taas lasketaan osaksi perintöä, jolloin se nostaa perintöveron määrää.
3. Ennakkoperintö: Perintövero määräytyy perinnönjättäjän koko jäämistön arvon perusteella. Jos perillinen on saanut ennakkoperintöä, se otetaan huomioon perintöverotuksessa. Ennakkoperinnön tarkoituksena on varmistaa, että kaikki perilliset saavat tasapuolisen osuuden perinnöstä, mutta se voi myös nostaa perintöveron kokonaismäärää.
4. Verosuunnittelu: Sekä lahja- että perintöverotuksessa on mahdollista tehdä verosuunnittelua. Esimerkiksi omaisuuden siirtäminen sukupolvelta toiselle hyvissä ajoin ja oikein ajoitetuilla lahjoituksilla voi pienentää kokonaisverorasitusta.
5. Erilaiset vähennykset: Perintöverotuksessa on tietyissä tapauksissa mahdollista tehdä vähennyksiä, joita ei ole lahjaverotuksessa. Esimerkiksi lesken eläke voi vähentää perintöveron määrää.

Johtopäätökset ja suositukset

Kumpi on siis korkeampi, lahja- vai perintövero? Vastaus riippuu monista tekijöistä, ja yksiselitteistä vastausta ei ole.

• Pienet lahjat: Pienet ja säännölliset lahjat voivat olla tehokas tapa siirtää omaisuutta verovapaasti.
• Suuret omaisuudet: Suurempien omaisuuksien kohdalla kannattaa harkita ammattilaisen apua verosuunnitteluun. Veroneuvonta auttaa optimoimaan omaisuuden siirron siten, että verorasitus on mahdollisimman pieni.
• Ajoitus on tärkeää: Lahjoitusten ajoituksella on suuri merkitys. Kolmen vuoden säännön huomioiminen voi vaikuttaa merkittävästi verojen määrään.

Ennen päätöksentekoa on tärkeää selvittää oma tilanne huolellisesti ja tarvittaessa konsultoida asiantuntijaa. Oikein suunnitellulla omaisuuden siirrolla voi varmistaa, että läheiset saavat mahdollisimman suuren hyödyn omaisuudesta ja että verotus on mahdollisimman edullista.