Mikä luetaan ennakkoperinnöksi?

Ennakkoperintö: Enemmän kuin pelkkä lahja – Mitä sinun tulee tietää

Perinnönjako on monimutkainen prosessi, joka herättää usein kysymyksiä ja epäselvyyksiä. Yksi tärkeimmistä käsitteistä perintöoikeudessa on ennakkoperintö. Vaikka sana saattaa kuulostaa tekniseltä, sen ymmärtäminen on olennaista, jotta perinnönjako sujuisi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kaikkien osapuolten kannalta.

Mikä tekee lahjasta ennakkoperinnön?

Yksinkertaistettuna ennakkoperintö on lahja, jonka perittävä antaa elinaikanaan yhdelle tai useammalle perilliselleen. Mutta kaikki lahjat eivät ole ennakkoperintöjä. Jotta lahja luokiteltaisiin ennakkoperinnöksi, sillä on oltava selkeä tarkoitus: ennakoida tulevaa perintöä.

Toisin sanoen, perittävä antaa lahjan perilliselle ajatuksenaan, että tämä lahja otetaan huomioon perinnönjaossa perittävän kuoleman jälkeen. Tämä eroaa tavanomaisista lahjoista, jotka annetaan ilman velvoitteita tai odotuksia tulevaa perintöä kohtaan.

Miksi ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa?

Ennakkoperinnön pääasiallinen tarkoitus on taata perinnönjaon oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Kuvitellaan tilanne, jossa perittävä on elinaikanaan antanut merkittävän lahjan yhdelle lapselleen, mutta ei muille. Jos tätä lahjaa ei otettaisi huomioon perinnönjaossa, kyseinen lapsi saisi tosiasiallisesti suuremman osuuden perinnöstä kuin muut. Ennakkoperinnön huomioiminen korjaa tämän epätasapainon.

Miten ennakkoperintö vaikuttaa perinnönjakoon?

Kun perinnönjako alkaa, ennakkoperintönä saadun lahjan arvo lisätään laskennallisesti perinnön kokonaisarvoon. Sen jälkeen perintö jaetaan perillisten kesken lakimääräisten osuuksien mukaisesti. Lopuksi, lahjan saaneen perillisen osuudesta vähennetään aiemmin saatu ennakkoperintö.

Esimerkki:

Oletetaan, että perittävä on antanut yhdelle lapselleen 20 000 euron suuruisen ennakkoperinnön. Perittävän kuoltua hänen jälkeensä jää perintöä 100 000 euroa. Perinnön kokonaisarvo lasketaan tällöin 100 000 € + 20 000 € = 120 000 €. Jos perittävä jättää jälkeensä kaksi lasta, kumpikin lapsi saisi lähtökohtaisesti 60 000 euroa (120 000 € / 2). Ennakkoperinnön saaneen lapsen osuudesta vähennetään kuitenkin 20 000 euroa, jolloin hän saa lopulta 40 000 euroa. Toinen lapsi saa 60 000 euroa.

Muista nämä!

• Selkeys on avainasemassa: Varmista, että sekä perittävä että perillinen ymmärtävät lahjan luonteen ennakkoperintönä. Tämä kannattaa dokumentoida esimerkiksi lahjakirjassa.
• Lahjan arvon määrittäminen: Ennakkoperinnön arvo määritetään yleensä lahjoitushetken mukaisesti, ellei muusta ole sovittu.
• Testamentin vaikutus: Perittävä voi testamentissaan määrätä, että tiettyä lahjaa ei pidetä ennakkoperintönä. Tällöin lahjaa ei oteta huomioon perinnönjaossa.
• Konsultoi asiantuntijaa: Jos perinnönjaossa on mukana ennakkoperintöjä, on suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen varmistaaksesi, että perinnönjako sujuu oikeudenmukaisesti ja lainmukaisesti.

Ymmärtämällä ennakkoperinnön periaatteet voit varmistaa, että perintösi jaetaan toiveidesi mukaisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien perillisten kesken. Ennakkoperintö ei ole pelkkä lahja, vaan osa perinnön suunnittelua ja oikeudenmukaista jakamista.