Milloin poliisi voi käyttää voimakeinoja?

Milloin poliisi saa käyttää voimakeinoja? – Lain rajat ja harkintavalta

Poliisin voimakeinojen käyttö on herkkä ja tärkeä kysymys, joka koskee sekä poliisin että kansalaisten turvallisuutta. Vaikka poliisilla on velvollisuus ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta, voimakeinoja saa käyttää ainoastaan hyvin rajattuissa ja laissa tarkasti määritellyissä tilanteissa. Ei ole kyse mielivaltaisesta valtaoikeudesta, vaan tiukasti säännellystä toiminnasta, jonka oikeellisuus arvioidaan jälkikäteenkin.

Laki poliisin toimivaltuusista ja voimakeinojen käytöstä ei anna yksinkertaista listaa tilanteista, joissa voimakeinojen käyttö on sallittua. Sen sijaan se painottaa välttämättömyyttä ja suhteellisuutta. Tämä tarkoittaa, että voimakeinojen käyttö on sallittua vain, jos se on välttämätöntä virkatehtävän suorittamiseksi tai jonkin muun lain mukaisen velvollisuuden täyttämiseksi. Lisäksi käytetty voima on oltava suhteessa uhkaan tai tilanteen vaatimaan reagointiin. Mitä vakavampi uhka, sitä voimakkaammat voimakeinot voidaan – ja usein on välttämätöntä – käyttää.

Esimerkkejä tilanteista, joissa voimakeinojen käyttö voi olla sallittua:

• Henkilön pidättäminen: Jos henkilö on syyllistynyt rikokseen ja hänet on pidätettävä, poliisi voi käyttää voimakeinoja, jos henkilö vastustaa pidättämistä. Voimakeinojen on kuitenkin oltava suhteessa vastarinnan voimakkuuteen.
• Itsensä tai muiden suojaaminen: Jos poliisi tai joku muu on välittömässä vaarassa, poliisi saa käyttää voimakeinoja uhkan torjumiseksi.
• Järjestyksen ylläpitäminen: Yleisötapahtumissa tai muissa tilanteissa, joissa järjestys on vaarassa, poliisi voi käyttää voimakeinoja väkijoukon hallitsemiseksi ja väkivaltaa estämiseksi. Tässäkin suhteellisuusperiaate on keskeinen.
• Pakkokeinojen suorittaminen: Tuomioistuimen päätöksen mukaisten pakkokeinojen, kuten haasteen tai vangitsemismääräyksen, suorittaminen voi vaatia voimakeinojen käyttöä.

Voimakeinojen käytön rajoitukset:

• Suhteellisuusperiaate: Käytetyn voiman on aina oltava suhteessa tilanteeseen. Liiallista voimankäyttöä ei sallita.
• Välttämättömyysperiaate: Voimakeinoja saa käyttää vain, jos se on välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lievempiä keinoja on aina ensin kokeiltava.
• Proportionaliteetti: Voiman käyttö on suhteutettava käytettävissä oleviin keinoihin. Onko esimerkiksi varoitus riittävä, vai onko tarpeen käyttää väkivaltaa?
• Lakiin perustuminen: Kaikki poliisin voimakeinojen käyttö perustuu lainsäädäntöön. Lainvastainen voimankäyttö on rangaistavaa.

Seuraukset virheellisestä voimankäytöstä:

Virheellinen voimankäyttö johtaa usein sisäiseen tutkintaan ja mahdollisesti myös rikostutkintaan sekä siviilikannevastuuseen. Poliisin on noudatettava tiukkoja sääntöjä ja ohjeita, ja jokainen tapaus arvioidaan huolellisesti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että poliisin voimakeinojen käyttö on tarkasti säänneltyä ja rajoitettua toimintaa. Sen oikeellisuus perustuu välttämättömyyteen, suhteellisuuteen ja lain noudattamiseen. Poliisin on aina pyrittävä käyttämään mahdollisimman lieviä keinoja ja harkitsemaan toimiaan huolellisesti, jotta turvataan sekä poliisin että kansalaisten turvallisuus.