Milloin tuomio on ehdollinen?

Milloin tuomio on ehdollinen? Selvennystä ehdollisen vankeusrangaistuksen myöntämiskriteereistä

Ehdollinen vankeusrangaistus on tuomio, jossa tuomittu ei aloita vankeusrangaistusta välittömästi, vaan hänelle annetaan koeaika. Tämä tarkoittaa, että jos hän noudattaa koeajan aikana asetettuja ehtoja, hän välttyy vankilassa istumiselta. Koeaika on yleensä 1–2 vuotta, mutta se voi poikkeustapauksissa olla pidempi. Ehdollisen vankeusrangaistuksen saaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se riippuu useista tekijöistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkemmin niitä.

Keskeiset tekijät ehdollisen vankeusrangaistuksen myöntämisessä:

Tuomioistuimen päätös ehdollisen vankeusrangaistuksen myöntämisestä perustuu monimutkaiseen harkintaan, jossa otetaan huomioon useita seikkoja:

• Rikoksen vakavuus: Lievemmät rikokset, joissa ei ole aiheutettu suurta vahinkoa tai uhreille merkittävää kärsimystä, ovat todennäköisemmin ehdollisen vankeusrangaistuksen kohteena. Vakavissa rikoksissa ehdollinen vankeusrangaistus on harvinaisempaa. Rikoksen luonteen lisäksi huomioon otetaan myös rikoksen toteutustapa ja sen yhteydessä ilmenneet muut seikat.

• Tuomitun aiempi rikostausta: Rikoshistoria vaikuttaa merkittävästi ehdollisen vankeusrangaistuksen saamisen mahdollisuuteen. Jos tuomitulla on laaja tai vakavia rikoksia sisältävä rikostausta, ehdollinen vankeusrangaistus on vähemmän todennäköinen. Päinvastoin, rikoshistoriasta vapaa henkilö voi saada ehdollisen tuomion lievemmästäkin rikoksesta.

• Tuomitun henkilökohtainen tilanne: Tuomioistuimet ottavat huomioon tuomitun elämäntilanteen, esimerkiksi työtilanteen, perhetilanteen ja mielenterveyden. Vakaa työ- ja perhetilanne sekä mielenterveys voivat parantaa ehdollisen vankeusrangaistuksen saamisen mahdollisuuksia. Toisaalta esimerkiksi päihdeongelmat voivat vaikeuttaa ehdollisen saamista.

• Katuvuus ja korvausten maksaminen: Tuomitun katuvuus ja vahingonkorvausten maksaminen uhreille vaikuttavat positiivisesti tuomioistuimen harkintaan. Vilpitön katuvuus ja aktiivisuus vahingonkorvausten maksamisessa osoittavat halua korjata tehty virhe ja vähentävät riskiä uusien rikosten tekemisestä.

• Sosiaalisen kuntoutumisen mahdollisuudet: Tuomioistuimet pyrkivät valitsemaan rangaistustavan, joka parhaiten edistää tuomitun sosiaalista kuntoutumista. Jos ehdollinen rangaistus, mahdollisine ehtoineen, antaa paremmat mahdollisuudet kuntoutumiseen kuin vankeusrangaistus, se voi olla edullinen ratkaisu.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen ehdot:

Ehdollisen vankeusrangaistuksen myöntämisen yhteydessä tuomioistuin voi asettaa erilaisia ehtoja, joita tuomitun on noudatettava koeajan aikana. Näitä ehtoja voivat olla esimerkiksi:

• Valvonta: Esimerkiksi sähköinen valvonta tai sosiaalityöntekijän ohjaus.
• Päihdehoito: Alkoholi- tai huumeongelmien hoito.
• Työvelvoite: Työpaikan hankkiminen ja säilyttäminen.
• Rajoitukset liikkumiselle: Esim. lähialueella oleskelun rajoittaminen.
• Vahingonkorvausten maksu: Uhrin kärsimyksen korvaaminen.

Jos tuomittu rikkoo ehdollisen vankeusrangaistuksen ehtoja, tuomioistuin voi määrätä hänet suorittamaan alkuperäisen vankeusrangaistuksen.

Ehdollinen vankeusrangaistus on harkittu ratkaisu, joka pyrkii sekä rangaisemaan rikoksia että edistämään tuomittujen kuntoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Sen saaminen on kuitenkin yksilökohtaista ja riippuu useista edellä mainituista tekijöistä.