Mitä tietoja työnantaja saa kerätä työnhakijasta?

Mitä tietoja työnantaja saa kerätä työnhakijasta?

Työnhaun alkaessa voi tuntua siltä, että työnantaja pyytää tietoa kaikesta mahdollisesta. Mutta millaiset tiedot työnantaja saa todella kerätä? Yksinkertaisesti sanottuna, vain työsuhteeseen välttämättömät henkilötiedot.

Nämä tiedot liittyvät ensisijaisesti työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin, työnantajan tarjoamiin etuihin sekä työtehtävien erityisluonteeseen. Esimerkiksi:

• Henkilötiedot: Nimi, osoite, syntymäaika, kansalaisuus, yhteystiedot.
• Työkokemus: Edellinen työhistoria, työtehtävät, työsuhteiden kestot.
• Koulutus: Opinnot, tutkinnot, ammatillinen pätevyys.
• Kielitaito: Taito kieliä, joita työtehtävässä vaaditaan.
• Työterveystarkastuksen tiedot: Jos työtehtävässä tarvitaan lääkärintodistus.

Muiden tietojen käsittely on kielletty, ellei ole laissa toisin määrätty. Tämä tarkoittaa, että työnantaja ei saa kerätä tietoa työnhakijan:

• Uskonnosta: Ei ole merkitystä uskontoon, jos se ei liity työtehtävään.
• Poliittisesta mielipiteestä: Työtehtävä ei riipu poliittisista näkemyksistä.
• Sukupuolielämästä: Yksityisyyttä suojellaan.
• Syntyperästä: Ei ole merkitystä työn kannalta.
• Terveydentilasta: Tietoa saa kerätä vain, jos se liittyy työtehtävään tai työterveyshuoltoon.
• Järjestöjäsenyyksistä: Työtehtävä ei riipu jäsenyyksistä.

Tietojen tulee olla selkeästi työsuhdetta koskevia. Työnantaja ei saa esimerkiksi kysyä avioliitto- tai perhetilannetta, ellei se ole suoraan relevantti työtehtävässä.

On hyvä muistaa, että työnhakija voi aina kieltäytyä antamasta tietoa, jota ei ole pakollinen antaa. Työnantajan on todistettava, että tietojen kerääminen on välttämätöntä työsuhteen muodostamiseksi.

Työnhaun alussa on tärkeää lukea työpaikkailmoitus tarkkaan ja ymmärtää, mitä tietoja työnantaja pyytää. Jos sinulla on epäilyksiä tietojen keräämisestä, voit kääntyä esimerkiksi työsuojeluviranomaisten puoleen.