Milloin hevoset madotetaan?

6 näyttökertaa

Varsat madotetaan ensimmäisen kerran noin kaksin kuukauden iässä fenbendatsolilla tai pyranteeliembonaatilla. Tämän jälkeen madotus toistetaan kahden kuukauden välein kuuteen kuukauteen asti, jolloin annetaan ivermektiiniä. Kolmevuotiaaksi saakka madotus suositellaan toteutettavan noin kolme kertaa vuodessa tai ulostenäytteiden tulosten perusteella.

Palaute 0 tykkäykset

Hevosen madotus – Miksi, milloin ja miten eri ikävaiheissa?

Hevosen terveyden ylläpitoon kuuluu olennaisena osana säännöllinen madotus. Sisäloiset voivat aiheuttaa hevoselle monenlaisia ongelmia, kuten laihtumista, huonoa ruokahalua, karvapeitteen heikentymistä, ähkyjä ja jopa vakavampia suolistotulehduksia. Tämän vuoksi oikea-aikainen ja tehokas madotus on elintärkeää hevosen hyvinvoinnille.

Vaikka madotusaikataulut ovat yleisiä, on tärkeää muistaa, ettei yhtä ainoaa “oikeaa” madotussuunnitelmaa ole. Loisten esiintyvyys ja vastustuskyky lääkkeille vaihtelee alueittain ja jopa tallikohtaisesti. Siksi on tärkeää ymmärtää madotuksen perusperiaatteet ja tarvittaessa konsultoida eläinlääkäriä sopivimman strategian löytämiseksi juuri sinun hevosellesi.

Miksi madottaa?

Hevosen ruoansulatuskanavassa elää luonnostaan erilaisia loisia. Pienet määrät loisia eivät välttämättä aiheuta ongelmia, mutta jos loisten määrä kasvaa liian suureksi, ne alkavat kilpailla hevosen kanssa ravinnosta ja vaurioittavat suoliston limakalvoa. Tämä heikentää hevosen yleiskuntoa ja altistaa sen muille sairauksille.

Varsan madotus – Huomioi herkkyys

Varsan vastustuskyky loisia vastaan on heikompi kuin aikuisella hevosella, minkä vuoksi säännöllinen madotus on erityisen tärkeää. Tässä muutamia perusohjeita varsan madotukseen:

  • Ensimmäinen madotus: Noin 2 kuukauden iässä. Tässä vaiheessa on tärkeää käyttää varsalle hellävaraista madotuslääkettä, kuten fenbendatsolia tai pyranteeliembonaattia. Nämä valmisteet ovat yleensä hyvin siedettyjä varsoilla.
  • Seurantamadotukset: Ensimmäisen madotuksen jälkeen madotus tulisi toistaa 2 kuukauden välein kuuteen kuukauteen asti.
  • 6 kuukauden jälkeen: Kuuden kuukauden iästä eteenpäin voidaan käyttää ivermektiiniä, joka on tehokas useimpia hevosen loisia vastaan.
  • 3-vuotiaaksi saakka: Kolmevuotiaaksi asti madotus suositellaan toteutettavan noin kolme kertaa vuodessa tai ulostenäytteiden tulosten perusteella. Ulostenäytetutkimus on suositeltavaa, jotta voidaan välttää tarpeettomia madotuksia ja estää loislääkeresistenssin kehittymistä.

Aikuisen hevosen madotus – Ulostenäytteiden merkitys

Aikuisen hevosen madotuksessa tärkeintä on yksilöllinen harkinta ja ulostenäytteiden hyödyntäminen. Sen sijaan, että noudatettaisiin sokeasti tiettyä aikataulua, tulisi pyrkiä strategiseen madotukseen, jossa madotus tehdään vain silloin, kun se on tarpeen.

  • Ulostenäytteet: Ulostenäytteiden avulla voidaan selvittää, onko hevosella merkittävä loismäärä ja minkä tyyppisiä loisia siinä esiintyy. Näytteet tulisi ottaa säännöllisesti, esimerkiksi kahdesti vuodessa, jotta voidaan seurata loistilannetta ja tarvittaessa puuttua siihen.
  • Strateginen madotus: Ulostenäytteiden tulosten perusteella eläinlääkäri suosittelee sopivaa madotuslääkettä ja aikataulua. Jos ulostenäyte on puhdas, madotus voidaan jättää väliin.

Huomioitavaa:

  • Loislääkeresistenssi: Liiallinen ja tarpeeton madotus voi johtaa loislääkeresistenssin kehittymiseen, jolloin loiset eivät enää reagoi lääkkeisiin. Siksi on tärkeää käyttää madotuslääkkeitä harkiten ja vain silloin, kun se on todella tarpeen.
  • Laitumien hoito: Hyvä laitumien hoito, kuten säännöllinen lannan poisto ja laidunkierto, auttaa vähentämään loisten määrää ja ennaltaehkäisemään loistartuntoja.
  • Uudet hevoset: Uudet hevoset tulisi madottaa karanteenin aikana ja tutkia ulostenäytteillä ennen niiden päästämistä muiden hevosten joukkoon.
  • Yksilölliset tarpeet: Jokainen hevonen on yksilö, ja sen madotustarpeet voivat vaihdella. Konsultoi aina eläinlääkäriäsi, jotta voit varmistaa, että hevosellesi on valittu sopivin madotussuunnitelma.

Madotus on tärkeä osa hevosen terveydenhoitoa, mutta sen tulisi perustua tietoon ja harkintaan. Ulostenäytteiden säännöllinen käyttö ja yhteistyö eläinlääkärin kanssa auttavat varmistamaan, että hevosesi saa oikeanlaisen ja tehokkaan loissuojaus.