Mikä on Euroopan kolmanneksi suurin järvi?

1 näyttökertaa

Euroopan kolmanneksi suurin järvi on pinta-alaltaan noin 6 450 neliökilometriä laajuinen Kuibyševin tekojärvi. Suuremmat ovat Laatokka ja Ääninen. Näiden järvien koot vaihtelevat lähteestä riippuen hieman.

Palaute 0 tykkäykset

Kuibyševin tekojärvi: Euroopan kolmanneksi suurin – keinotekoisesti luotu jättiläinen

Vaikka Eurooppa tunnetaan rikkaasta järvi- ja vesistöverkostostaan, moni ei välttämättä tiedä, että sen kolmanneksi suurin järvi ei olekaan luonnon muovaama. Euroopan kolmanneksi suurin järvi on nimittäin Kuibyševin tekojärvi, pinta-alaltaan noin 6 450 neliökilometriä. Tämä valtava vesimassa sijaitsee Venäjällä, Volgan keskijuoksulla, ja on syntynyt ihmisen toiminnan tuloksena.

Keinotekoisen järven synty ja merkitys

Kuibyševin tekojärvi on nimensä mukaisesti tekojärvi, eli se on luotu patoamalla Volga-joki Žigulin kaupungin lähellä 1950-luvulla. Patoamisella saatiin aikaan Kuibyševin vesivoimalaitos, joka on yksi Venäjän suurimmista. Tekojärvi on täyttänyt valtavan alueen, ja sen rannat koskettavat useita Venäjän alueita, kuten Tatarstania, Samaran aluetta ja Uljanovskin aluetta.

Tekojärven luominen on mahdollistanut merkittävän sähköntuotannon ja helpottanut Volgan laivaliikennettä. Se on myös tarjonnut uusia mahdollisuuksia kalastukseen ja virkistystoimintaan. Kuitenkin sen luomisella on ollut myös ympäristövaikutuksia, kuten alueiden tulviminen ja paikallisten ekosysteemien muuttuminen.

Laatokka ja Ääninen – Luonnon muovaamat ykköset ja kakkoset

Kuibyševin tekojärvi ei ole Euroopan suurin, sillä sen edellä ovat kaksi suurta luonnonjärveä: Laatokka ja Ääninen. Nämä molemmat sijaitsevat Venäjällä, lähellä Suomen rajaa, ja ne edustavat Euroopan järvi- ja luonnonperintöä upeimmillaan. Laatokan pinta-ala on noin 18 135 neliökilometriä, kun taas Äänisen pinta-ala on noin 9 720 neliökilometriä.

Järvikokojen kiistelty maailma

On hyvä huomata, että järvien koot voivat vaihdella hieman lähteestä riippuen. Tämä johtuu muun muassa mittaustapojen eroista ja järvien vedenkorkeuden vaihteluista. Esimerkiksi tulvat ja kuivuus voivat vaikuttaa järven pinta-alaan merkittävästi. Tästä syystä eri lähteissä voi olla pieniä eroja järvien kokotiedoissa.

Lopuksi

Kuibyševin tekojärvi on kiehtova esimerkki siitä, miten ihminen voi muokata luontoa suuressa mittakaavassa. Vaikka se on luotu ihmisen toiminnan tuloksena, se on vakiinnuttanut asemansa Euroopan kolmanneksi suurimpana järvenä ja tarjoaa sekä hyötyjä että haasteita ympäröiville alueille ja ekosysteemeille. Samalla se muistuttaa meitä kahden suuren luonnonjärven, Laatokan ja Äänisen, merkityksestä Euroopan arvokkaana luonnonperintönä.