Mikä on Suomen ympärysmitta?

Suomen “ympärysmitta”: Monimutkainen kysymys yksinkertaisella vastauksella

Suomen “ympärysmitan” määrittäminen on yllättävän hankala tehtävä. Toisin kuin pallomainen planeetta, jolla on selkeä ympärysmitta, Suomen monimutkainen rantaviiva tekee tarkasta mittauksesta lähes mahdotonta. Ajatus Suomen ympärysmitasta itsessään onkin jonkin verran harhaanjohtava. Ei ole olemassa yhtä ainoaa, tarkasti määriteltyä lukua.

Kysymys “Mikä on Suomen ympärysmitta?” edellyttää ensinnäkin tarkennusta: mitataanko mantereen rannikkoa, saaristoa vai jotakin muuta? Rannikon pituus vaihtelee valtavasti mittakaavasta riippuen. Mitä pienempi mittakaava, sitä enemmän pieniä lahtia ja niemiä sisältyy mittaukseen, ja sitä pidempi rantaviivasta tulee. Fractalin geometrian perusteella rantaviivan pituus voi kasvaa äärettömään, jos mittaustarkkuutta kasvatetaan riittävästi.

Maantieteilijät käyttävät erilaisia menetelmiä rannikon pituuden arvioimiseen, ja tulokset vaihtelevat huomattavasti. Esimerkiksi karkealla mittauksella saattaa saada tulokseksi noin 4600 kilometriä, mutta huomioimalla kaikki pienet lahdet ja saaret, luku voisi nousta huomattavasti suuremmaksi. Todellisuudessa “Suomen ympärysmittaa” ei voida esittää yhtenä yksittäisenä lukuna.

Artikkelissa mainittu noin 1260 kilometrin pituinen maanteiden verkosto, joka kiertää Suomea, ei ole mitenkään lähellä maan todellista rannikon pituutta, saati sitten ympärysmittaa. Tämä on vain esimerkki maan pinta-alan kattavasta, mutta epätarkasta reitistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen “ympärysmitta” ei ole yksinkertainen luku. Sen sijaan se on monimutkainen ja mittakaavasta riippuvainen suure, joka parhaimmillaankin antaa vain karkean arvion Suomen laajuudesta. Sen sijaan, että pyrittäisiin määrittelemään jokin ympärysmitta, on järkevämpää puhua Suomen pinta-alasta tai rannikon pituuden vaihtelevuudesta mittakaavan funktiona.