Onko levi tunturi vai vaara?

Levi: Tunturi vai vaara? Geologian näkökulmasta tarkasteltuna

Levi, Kittilän kunnassa sijaitseva tunnettu matkailukeskus, herättää usein kysymyksen: onko se tunturi vai vaara? Vastaus ei ole yksinkertainen, ja se riippuu määritelmän tarkkuudesta. Yleiskielessä ja markkinointikäytössä Leviä nimitetään usein tunturiksi, mutta tarkempi geologian näkökulma avaa monimutkaisemman kuvan.

Vaaran ja tunturin ero: Geologisesti vaara ja tunturi eroavat toisistaan pääasiassa korkeuden ja muodostumistavan suhteen. Vaarat ovat yleensä yksittäisiä, jyrkkäreunaisia kukkuloita, jotka ovat syntyneet esimerkiksi eroosioprosessien seurauksena. Tunturit puolestaan ovat yleensä suurempia, laajempia ja usein yhtenäisiä vuoristoalueita, jotka ovat syntyneet tektonisten liikkeiden ja jääkausien vaikutuksesta. Tuntureilla on usein pyöreähköjä, tasaisia huippuja.

Levin kohdalla korkeus on noin 532 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä ei ole poikkeuksellisen korkea luku verrattuna muihin Lapin tuntureihin. Kuitenkin Levin muodostuminen on tyypillisempää vaaran muodostumiselle; se on syntynyt jääkauden jälkeisen maankohoamisen ja eroosioprosessien kautta. Levin huippu ei ole pyöreähkö ja tasaisena, kuten monilla tuntureilla, vaan pikemminkin hieman terävämpi.

Yhteenveto: Geologisesti tarkasteltuna Levi täyttää paremmin vaaran kriteerit kuin tunturin. Sen koko, muoto ja syntytapa ovat lähempänä vaaran määritelmää kuin laajojen, tektonisesti muodostuneiden tunturialueiden. Kuitenkin yleiskielessä ja matkailumarkkinoinnissa “Levi-tunturi” on vakiintunut käytäntö, ja tässä kontekstissa termi on ymmärrettävä maantieteellisenä ja markkinointimaisena määritelmänä eikä pelkästään geologisesti tarkkana. Olisi siten virheellistä väittää, että Levi on vain vaara tai vain tunturi. Se on ainutlaatuinen paikka, jolla on sekä vaaraa että tunturia muistuttavia piirteitä. Tärkeintä on ymmärtää konteksti, jossa termiä käytetään.