Onko matkailu vientiä?

Matkailu: Vientiä vai ei?

Pandemian jälkeisinä vuosina matkailun taloudellinen merkitys Suomelle on laskenut merkittävästi. Vaikka ulkomaiset matkailijat kuluttivat Suomessa vuonna 2023 noin 4,5 miljardia euroa, se on silti huomattavasti vähemmän kuin ennen pandemiaa.

Arvonlisäveron kertymä matkailusta korostaa kuitenkin sen merkitystä kansantaloudessa. Arvonlisävero on vientiin liittyvä vero, ja matkailua voidaan pitää viennin erikoistapauksena. Kun ulkomaiset matkailijat kuluttavat Suomessa, he maksavat veroa palveluista ja tuotteista, jotka on tuotettu Suomessa. Tämä verokertymä on merkittävä tulonlähde valtiolle.

Matkailun vientiluonnetta tukee myös se, että se edistää Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti. Kun turistit vierailevat Suomessa, he tuovat mukanaan ulkomaanvaluuttaa, mikä vahvistaa Suomen taloutta. Lisäksi matkailu luo työpaikkoja ja tukee useita toimialoja, joista merkittävimpiä ovat majoitus-, ravintola- ja vähittäiskauppa.

Toisaalta jotkut väittävät, että matkailua ei voida pitää perinteisenä vientialan lailla, koska siinä ei tuoteta fyysistä tavaraa, joka viedään ulkomaille. Kulutus tapahtuu kuitenkin Suomessa, ja ulkomaalaiset matkailijat vievät kokemuksensa ja muistonsa kotimaahansa, mikä edistää Suomen mainetta ja houkuttelee uusia matkailijoita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka matkailu eroaa perinteisestä viennistä joiltakin osin, sen vientiluonne on kiistaton. Se tuo ulkomaanvaluuttaa, luo työpaikkoja, tukee useita toimialoja ja edistää Suomen kilpailukykyä kansainvälisesti. Matkailua voidaan siis perustellusti pitää ainutlaatuisena vientialan muotona, jolla on merkittävä taloudellinen vaikutus Suomelle.