Mitä soittimia kuuluu puupuhaltimiin?

5 näyttökertaa

Huilu, oboe, klarinetti ja fagotti ovat tunnettuja puupuhaltimia. Sinfoniaorkestereissa käytetään myös laajempaa valikoimaa, kuten englannintorvea, pikkolohuilua, bassoklarinettia ja kontrafagottia, jotka täydentävät perinteistä kokoonpanoa. Näillä instrumenteilla saadaan aikaan laaja dynamiikka- ja sävelkorkeusvalikoima.

Palaute 0 tykkäykset

Puupuhaltimien kiehtova maailma: Ääniä puusta ja hengityksestä

Puupuhaltimet ovat kiehtova instrumenttiperhe, jonka äänimaailma on yhtä monipuolinen kuin sen jäsenet itse. Vaikka huilu, oboe, klarinetti ja fagotti ovatkin tuttuja nimiltä useimmille, puupuhaltimien universumi ulottuu paljon perinteisiä nimikkeitä laajemmalle. Yhteistä kaikille puupuhaltimille on se, että niiden ääni tuotetaan puuhun (tai nykyään usein muihin materiaalein, kuten metalliin tai muoviin valmistettuun) soittimeen puhaltamalla. Mutta mikä sitten määrittää, mikä soitin kuuluu tähän ryhmään?

Yleisesti ottaen puupuhaltimet luokitellaan ensisijaisesti soittotekniikan mukaan. Ilmavirta ohjataan soittimen sisällä olevien reikäsysteemien tai kielien avulla, jotka muokkaavat ilmapatsasta ja siten tuotettua ääntä. Toisin kuin esimerkiksi messinki-instrumenteissa, puupuhaltimien äänen tuotanto ei perustu huulien värähtelyyn vasten kupua.

Tutumpien soittimien lisäksi, kuten mainitussa alkuperäisessä tekstissä, sinfoniaorkesterin ja muiden kokoonpanojen puupuhaltimet sisältävät laajan kirjon eri instrumentteja. Tässä on katsaus joihinkin niistä:

Peruskalustoa:

  • Huilu: Yksi yleisimmistä ja tunnetuimmista puupuhaltimista, jonka kirkas ja läpäisevä ääni sopii monenlaiseen musiikkiin.
  • Oboe: Sillä on ainutlaatuinen, hieman surumielinen ja kyyneleinen ääni, joka sopii hyvin sekä soolo- että orkesterikappaleissa.
  • Klarinetti: Erityisen monipuolinen soitin, jonka sointi on rikas ja sävyiltään vaihteleva. Se kykenee ilmaisemaan sekä herkkiä että energisiä sävyjä.
  • Fagotti: Syvään ja lämpimään ääneen kykenevä soitin, jolla on merkittävä rooli monissa orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksissa.

Laajempi valikoima:

  • Englannintorvi: Oboea muistuttava, mutta pehmeämpi ja tummempi ääni.
  • Pikkolohuilu: Huilua pienempi ja korkeaäänisempi soitin.
  • Bassoklarinetti: Klarinettia matalampi ja voimakkaampi soitin.
  • Kontrafagotti: Fagottia huomattavasti matalampi soitin, jolla on erittäin syvä ja jyhkeä ääni.

Lisäksi on olemassa useita muita, harvemmin käytettyjä puupuhaltimia, kuten esimerkiksi saksofoni, joka on puupuhaltimeen kuuluva soitin, vaikka se onkin rakenteeltaan metallista. Tämä osoittaa, että puupuhaltimien luokittelu ei aina ole täysin selkeärajainen. Materiaali ei ole ainoa määrittelytekijä, vaan ensisijaisesti soittotekniikka.

Puupuhaltimien monipuolinen äänimaailma ja laaja valikoima tekevät niistä olennaisen osan monenlaista musiikkia. Niiden kyky välittää monia erilaisia tunteita ja sävyjä tekee niistä kiehtovia ja aina yhtä uusia löydettäviä instrumentteja.