Milloin lapsi kävelee ilman tukea?

0 näyttökertaa

Useimmat lapset alkavat kävellä itsenäisesti noin vuoden ikäisinä, vaikka yksilöllinen vaihtelu on suurta. Jotkut aloittavat jo aiemmin, toiset vasta lähempänä 1,5 vuotta. Alkuvaiheessa kävely on varovaista ja leveäaskellista, mutta kävelytaito kehittyy nopeasti, useimpien hallitsemaan sen varmasti puolitoistavuotiaana.

Palaute 0 tykkäykset

Vauvan kävelyyn lähtö: Aikataulu, vaihtelu ja kehitys

Vauvan ensimmäiset itsenäiset askeleet ovat merkittävä virstanpylväs niin vanhempien kuin lapsenkin elämässä. Moni odottaa jännittyneenä tätä hetkeä, mutta on tärkeää muistaa, että lapsen motoriset taidot kehittyvät yksilöllisesti. Ei ole olemassa yhtä oikeaa aikaa, jolloin vauva alkaa kävellä ilman tukea.

Useimpien lasten kohdalla kävely alkaa noin yhden vuoden iässä. Tämä on kuitenkin vain keskimääräinen luku, ja merkittävä vaihtelu on täysin normaalia. Jotkut lapset ottavat ensimmäiset askeleensa jo ennen yhdeksää kuukautta, kun taas toiset vasta lähempänä 18 kuukautta. Tämä ei välttämättä viittaa kehitysongelmiin, jos lapsi muuten kehittyy normaalisti.

Mitä tapahtuu ennen itsenäistä kävelyä?

Ennen kuin vauva pystyy kävelemään ilman apua, hän usein harjoittelee useita taitoja:

  • Ryömiminen: Ryömiminen on tärkeä vaihe, joka vahvistaa käsiä, jalkoja ja keskivartaloa.
  • Seisoma-asennossa pysyminen: Vauva voi ensin seistä kiinni pitäen kalusteista tai muista tukipisteistä.
  • Käveleminen tukea apuna käyttäen: Tämä voi tapahtua esimerkiksi kävelytukin avulla, vanhempien ohjaamana tai pitämällä kiinni kalusteista.
  • Itsenäinen nousu seisomaan: Vauva oppii nousemaan itse istuma-asennosta seisomaan.

Kävelyn kehittyminen:

Ensimmäiset itsenäiset askeleet ovat usein hieman kömpelöitä ja leveäaskelisia. Vauva voi kaatua ja horjua, mutta hän oppii nopeasti tasapainoa ja koordinaatiota. Noin puolitoistavuotiaana useimmat lapset hallitsevat kävelyn jo melko varmasti.

Mikä vaikuttaa kävelyn alkamiseen?

Monet tekijät vaikuttavat siihen, milloin lapsi alkaa kävellä:

  • Genetiikka: Perinnöllisyys voi vaikuttaa motoristen taitojen kehitykseen.
  • Ympäristö: Turvallinen ja kannustava ympäristö, jossa lapsi voi liikkua vapaasti, edistää kävelyn oppimista.
  • Lihasvoima ja koordinaatio: Hyvä lihasvoima ja koordinaatio ovat välttämättömiä kävelyn oppimiseksi.
  • Persoonallisuus: Ujo lapsi saattaa olla varovaisempi kuin rohkeampi lapsi.

Milloin huolestua?

Jos lapsi ei ole ottanut ensimmäisiä askeleitaan 18 kuukauden ikään mennessä, ja hänellä on myös muita kehitykseen viittaavia viiveitä, on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hän voi arvioida lapsen kehitystä ja tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin.

Muista, että jokainen lapsi on yksilö, ja kävelyn alkamisen ajankohta vaihtelee. Älä vertaa omaa lastasi muihin lapsiin, vaan keskity nauttimaan lapsesi kehityksen eri vaiheista. Kannustava ja turvallinen ympäristö on tärkeintä lapsen motorisen kehityksen kannalta.