Milloin tulee iso-kirjain?
Virkkeet aloitetaan isolla alkukirjaimella. Myös erisnimet, kuten henkilöiden ja paikkojen nimet, kirjoitetaan isolla. Kohteliaisuuden ja tyylillisten tehosteiden vuoksi isoja kirjaimia käytetään vaihtelevammin. Isojen ja pienten kirjainten käytössä on usein joustovaraa.
Isot kirjaimet suomen kielessä: Käytännön opas
Suomi on kieli, jossa isojen ja pienten kirjainten käyttö on melko selkeää, mutta joitain poikkeuksia ja tulkinnanvaraisuuksia on olemassa. Tämä artikkeli selventää ison alkukirjaimen käyttöä, jättäen huomiotta mahdolliset tyylilliset tehosteet, joissa isoja kirjaimia käytetään runsaammin. Keskitymme siis ensisijaisesti kielioppisääntöihin.
1. Virkkeen alku: Tämä on ehdottomasti yleisin ison alkukirjaimen käyttötapa. Jokainen virkkeen alku saa ison alkukirjaimen.
2. Erisnimet: Erisnimet, eli yksilöivät nimet, kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tämä koskee:
- Henkilöiden nimiä: Pekka, Liisa, Maria Curie
- Paikkojen nimiä: Helsinki, Lappi, Eiffel-torni
- Maantieteellisten kohteiden nimiä: Suomenlahti, Atlantivaltameri, Himalaja
- Organisaatioiden nimiä: Yleisradio, Helsingin yliopisto, Punainen Risti
- Tuotenimiä: Nokia, Fazer, Volvo
- Kirjojen ja elokuvien nimiä: Seitsemän veljestä, Tähtien sota
- Kielellisten yksiköiden nimiä: suomi, englanti, latina
Huomioitavaa erisnimien kohdalla: Jos erisnimi muodostuu useasta sanasta, kaikki sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (paitsi jos niiden kieliopin mukaan pitäisi käyttää pientä alkukirjainta). Esimerkiksi “Vanha Kirjasto” on oikein, mutta “Vanha kirjasto” on väärin. Yhdyssanoissa pätee sama logiikka. Esimerkiksi “Kirjastonjohtaja”.
3. Päivän- ja kuukausien nimet: Päivän ja kuukauden nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, esim. Maanantai, Toukokuu.
4. Kansallisuudet ja kielet: Kansallisuus- ja kielimääreet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, esim. suomalainen, englanti.
5. Jumalan ja jumalten nimet: Jumalan ja jumalten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, esim. Jumala, Zeus.
6. Lyhenteet: Lyhenteiden kirjoitusasu vaihtelee. Monet viranomaisten ja organisaatioiden lyhenteet kirjoitetaan isolla (esim. Yle, EU), mutta lyhenteitä ei yleensä kirjoiteta isolla, ellei ne ole erisnimiä (esim. mm., esim.).
7. Otsikot: Otsikoissa käytetään usein runsaammin isoja kirjaimia, mutta tarkka kirjoitustapa riippuu tyylistä.
Yhteenveto: Isojen kirjainten käyttö suomen kielessä on pääasiassa selkeää ja loogista. Virkkeen alku ja erisnimet ovat tärkeimmät kohdat, joissa isoa alkukirjainta käytetään aina. Muissa tapauksissa on hyvä tarkistaa sanakirja tai kielioppi, jos epäilyksiä ilmenee. Tämä ohje antaa yleiskuvan, mutta kielikäytössä on aina myös joustovaraa ja konteksti vaikuttaa kirjoitustapaan.
#Iso Kirjain#Lyhenteet#Sanan AlkuPalaute vastauksesta:
Kiitos palautteestasi! Palaute on erittäin tärkeää, jotta voimme parantaa vastauksia tulevaisuudessa.