Minkä ikäisenä ihminen alkaa muistaa?

0 näyttökertaa

Unen aikana tapahtuva muistojen tallentuminen on keskeistä varhaisten muistojen syntymisessä. Professori Minna Huotilaisen mukaan tilannemuistot alle 2-vuotiaasta ovat harvinaisia, ja useimpien ensimmäiset muistot sijoittuvat 3–4 ikävuoteen. Nukkuminen siis tukee muistijälkien muodostumista lapsuudessa.

Palaute 0 tykkäykset

Muistojen aamu: Milloin ensimmäiset muistot heräävät?

Muistot muodostavat identiteettimme ja kertovat tarinaamme. Mutta milloin tämä tärkeä prosessi todella alkaa? Millä iällä ihminen alkaa muistaa ja tallentaa kokemuksia pysyvästi muistiin? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, sillä muistin muodostuminen on monimutkainen ja vaiheittainen prosessi, joka vaihtelee yksilöittäin.

Usein kuulemme ihmisiltä kertomuksia varhaislapsuuden kokemuksista, joita he “muistavat”. Nämä “muistot” ovat kuitenkin usein rekonstruoituja tarinoita, jotka perustuvat valokuviin, perheen kertomuksiin tai muihin ulkoisista lähteistä saatuihin tietoihin, eivät aitoihin muistijälkiin aivoissa. Todelliset, itse koettuina muistettavat tapahtumat ovat harvinaisia alle kolmevuotiailla.

Tutkimuksen mukaan suurin osa ihmisistä muistaa ensimmäiset kokemuksensa vasta 3–4-vuotiaana. Tämä ei tarkoita, että aivot eivät tallentaisi tietoa ennen tätä ikää. Pikemminkin aivojen kyky organisoida ja luoda kestäviä muistijälkiä kehittyy vasta tässä vaiheessa. Varsinkin unen merkitys muistin konsolidoinnissa on huomattava. Unen aikana aivot prosessoivat päivän aikana koettuja tapahtumia ja muodostavat niistä pysyvämpiä muistijälkiä.

Professori Minna Huotilaisen kaltaisten asiantuntijoiden tutkimukset vahvistavat tämän näkemyksen. Alle kaksivuotiaasta peräisin olevat selkeät tilannemuistot ovat erittäin harvinaisia. Vaikka lapsen aivot prosessoivat tietoa jo paljon aikaisemmin, kyky muodostaa ja myöhemmin palauttaa tarkkoja muistoja kehittyy vasta myöhemmin. Tämä liittyy aivojen rakenteen ja toiminnan kypsymiseen, mukaan lukien hippokampuksen, muistin keskeisen rakenteen, kypsyminen.

Myös lapsen kielellisen kehityksen merkitys on huomattava. Kielen avulla voimme nimetä ja järjestää kokemuksia, mikä helpottaa niiden tallentumista ja myöhempää palauttamista muistista. Ilman kielellistä kehystä muistot jäävät usein epäselviksi ja hajanaisiksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka aivot alkavat tallentaa tietoa jo varhaislapsuudessa, ensimmäisten selkeiden ja luotettavien muistojen muodostuminen tapahtuu yleensä 3–4-vuotiaana. Unen merkitys sekä kielellisen kehityksen vaikutus ovat tässä prosessissa keskeisiä tekijöitä. Varhaislapsuuden “muistot” ovat usein rekonstruointeja, ja todellinen muistikyvyn kehittyminen on pitkä ja vaiheittainen prosessi.