Mitä kieliä Italiassa puhutaan?

1 näyttökertaa

Italia on romaaninen kieli, jota puhuu äidinkielenään noin 70 miljoonaa ihmistä. Pääosin italiaa puhutaan Italiassa, mutta se on myös virallinen kieli Sveitsissä, Vatikaanivaltiossa ja San Marinossa. Lisäksi italia on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä. Kieli tunnetaan Italiassa nimellä italiano tai lingua italiana.

Palaute 0 tykkäykset

Italian kielikirjo: Mitä kieliä saapasmaassa todella puhutaan?

Kun ajattelemme Italiaa, mieleen nousee usein herkullinen ruoka, upea arkkitehtuuri ja tietenkin kaunis italian kieli. Italia, italiano tai lingua italiana, onkin maan virallinen kieli ja yhdistävä tekijä, jota puhuu valtaosa väestöstä. Se on romaaninen kieli, jonka juuret ovat kansanlatinassa, ja se on levinnyt ympäri maailmaa italialaisten siirtolaisten mukana. Mutta todellisuus on monimuotoisempi kuin pelkkä kansalliskieli. Italian kielellinen maisema on rikas ja historiallisesti monimutkainen, sisältäen useita muitakin kieliä ja murteita.

Vaikka italia onkin hallitseva, on tärkeää ymmärtää, että Italiassa puhutaan useita muita, vähemmän tunnettuja kieliä, jotka ovat usein peräisin ajalta ennen Italian yhtenäistymistä vuonna 1861. Näitä kieliä voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääryhmään:

1. Alkuperäiset vähemmistökielet:

Nämä kielet ovat kehittyneet itsenäisesti alueillaan ennen italian kielen valtakunnallista leviämistä. Ne eivät ole italian kielen murteita, vaan itsenäisiä kielijärjestelmiä. Esimerkkejä näistä ovat:

  • Friuli: Puhutaan Friuli-Venezia Giulian alueella. Se on retoromaaninen kieli, joka on sukua ladinille ja romanšille.
  • Sardiinia: Puhutaan Sardinian saarella. Sardiinia on romaaninen kieli, joka on säilyttänyt monia latinan kielen piirteitä.
  • Ladini: Puhutaan Dolomiittien alueella. Ladini on myös retoromaaninen kieli ja sukua friulille ja romanšille.
  • Oksitaani: Puhutaan pienellä alueella Pohjois-Italiassa. Oksitaani on romaaninen kieli, joka on läheistä sukua katalaanille.
  • Frankoprovençaali: Puhutaan myös pienellä alueella Pohjois-Italiassa. Frankoprovençaali on romaaninen kieli, joka on sukua sekä ranskan että oksitaanin kielille.
  • Albaaninen (Arbëreshë): Puhutaan pienissä yhteisöissä Etelä-Italiassa. Arbëreshë on albanian kielen murre, jota puhuvat 1400-luvulla Albaniasta muuttaneiden jälkeläiset.
  • Kreikka (Griko): Puhutaan pienissä yhteisöissä Etelä-Italiassa. Griko on kreikan kielen murre, joka on säilynyt antiikin ajoilta saakka.
  • Saksa (Südtirolerisch): Puhutaan Etelä-Tirolissa (Alto Adige). Saksa on virallinen kieli italian rinnalla Etelä-Tirolissa.
  • Sloveeni: Puhutaan Friuli-Venezia Giulian alueella lähellä Slovenian rajaa.

2. Alueelliset kielet (usein virheellisesti “murteet”):

Näitä kutsutaan usein italian murteiksi, mutta ne ovat itse asiassa itsenäisiä romaanisia kieliä, jotka kehittyivät rinnakkain italian kanssa. Ne eroavat toisistaan ääntämyksessä, sanastossa ja jopa kieliopissa niin paljon, että puhujat eri alueilta voivat ymmärtää toisiaan vaikeasti. Esimerkkejä ovat:

  • Napoli: Puhutaan Napolin ja Campanian alueella.
  • Sisilia: Puhutaan Sisilian saarella.
  • Venetsia: Puhutaan Venetsian alueella.
  • Lombardi: Puhutaan Lombardian alueella.

On tärkeää huomata, että nämä alueelliset kielet ovat usein elinvoimaisia, ja niitä käytetään päivittäisessä kommunikaatiossa, erityisesti vanhemman sukupolven keskuudessa. Ne ovat myös olennainen osa paikallista identiteettiä ja kulttuuria.

3. Uudemmat maahanmuuttajakielet:

Italian kielelliseen maisemaan ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet myös maahanmuuttajien tuomat kielet. Näitä ovat esimerkiksi romania, arabia, kiina ja useat muut kielet, joita puhuvat suuret maahanmuuttajayhteisöt ympäri Italiaa.

Johtopäätös:

Italian kielellinen rikkaus ylittää huomattavasti pelkän italian kielen. Vähemmistökielet ja alueelliset kielet ovat elävää perintöä, joka heijastaa Italian monimuotoista historiaa ja kulttuuria. Vaikka italia onkin kansalliskieli, on tärkeää tunnustaa ja arvostaa näitä muita kieliä, jotka rikastuttavat Italian identiteettiä. Näiden kielten säilyttäminen on tärkeää kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta ja auttaa ylläpitämään Italian ainutlaatuista kielellistä mosaiikkia.