Miksi 500 euron seteli poistuu?

0 näyttökertaa

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti lopettaa 500 euron setelien painamisen vuonna 2016, koska niiden osuus kaikista euroseteleistä oli pieni, vain noin 2,3 %. Päätöksen taustalla oli huoli siitä, että suurta seteliä käytettiin pääasiassa laittomaan toimintaan, kuten rahanpesuun, veronkiertoon ja terrorismin rahoittamiseen. Näin ollen setelin poistuminen pyrki vähentämään rikollista toimintaa.

Palaute 0 tykkäykset

500 euron setelin hämärän puoli: Miksi “viisisataa” poistui käytöstä?

Euroopan keskuspankin (EKP) päätös lopettaa 500 euron setelin, lempinimeltään “viisisataa”, painaminen vuonna 2016 herätti paljon keskustelua. Vaikka syyt olivat monisyisiä ja EKP painotti useita tekijöitä, päätöksen ydin kiteytyy yhteen keskeiseen huolenaiheeseen: suurten seteleiden käyttö laittomassa toiminnassa. Pelkkä pieni markkinaosuus ei selitä kokonaisuutta.

Toki, 500 euron setelin osuus kaikista liikkeessä olevista euroseteleistä oli varsin vaatimaton – noin 2,3 % vuonna 2016. Tämä itsessään ei kuitenkaan ollut päätöksen ensisijainen motiivi. EKP:n argumentaatio keskittyi vahvasti siihen, että suurten nimellisarvoisten seteleiden, kuten viisisadan, käyttö tarjoaa merkittävän etulyöntiaseman rikollisille.

Miten “viisisataa” helpotti rikollista toimintaa? Seteli oli käytännössä täydellinen väline rahanpesuun ja veronkiertoon. Sen suuri arvo mahdollisti huomattavien rahasummien kuljettamisen huomaamattomasti, ja suhteessa sen käyttöön muissa transaktioissa, sen jäljittäminen oli huomattavasti vaikeampaa kuin pienempien seteleiden. Terrorismin rahoitus hyötyi myös setelin diskreetistä luonteesta.

Päätöstä ei kuitenkaan tehty kevyesti. EKP otti huomioon myös sen, että osa kansalaisista käytti 500 euron seteliä legitiimissä säästämisessä, ja setelillä oli tietty käytännöllinen merkitys esimerkiksi suurempien ostojen yhteydessä. Argumentti kuitenkin oli, että näitä etuja ei voitu punnita rikollisuuden ehkäisemisen merkityksen vastapainoksi.

EKP painotti, että 500 euron setelin poistaminen oli vain yksi osa laajempaa strategiaa rahanpesun ja muiden talousrikosten torjumiseksi. Muita toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi tietojenvaihdon parantaminen pankkien ja viranomaisten välillä sekä tiukemmat säännöt rahansiirtoihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että 500 euron setelin poistuminen ei ollut pelkästään pieni tilastollinen korjaus, vaan strategisesti tärkeä askel taistelussa talousrikollisuutta vastaan. Vaikka osa kansalaisista saattaa kaipaa käteistä säästöä helpottavaa suurta seteliä, EKP:n päätöksen taustalla olevat syyt ovat painavia ja keskittyvät ensisijaisesti laajan yhteiskunnallisen hyödyn saavuttamiseen. Pienempi käteisen käyttö ja sen jäljitettävyyden parantaminen ovat avainasemassa rikollisuuden torjunnassa.