Mikä tutkinto kerryttää eläkettä?

Tutkinto taskussa, turvaa tulevaisuuteen: Näin opinnot vaikuttavat eläkkeeseesi

Eläkkeen kartuttaminen on pitkäjänteistä puuhaa, johon voi vaikuttaa monin tavoin. Työuran pituuden ja ansiotasojen lisäksi myös opinnoilla on merkitystä. Mutta kaikki tutkinnot eivät kartuta eläkettä. Miten siis varmistaa, että opiskeluinvestointisi maksaa itsensä takaisin myös eläkevuosien turvana?

Vuoden 2005 jälkeen Suomessa on voimassa järjestelmä, jossa tietyn tyyppiset tutkinnot kerryttävät eläkettä. Avainsanat ovat ammatillinen perustutkinto ja korkeakoulututkinto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lukio-opinnoista tai muista ei-tutkintoon johtavista opinnoista ei kerry eläkettä. Opiskeluaika sinänsä ei siis riitä, vaan tärkeintä on tutkinnon suorittaminen.

Konkreettisesti eläke karttuu tutkinnosta vasta valmistumisen jälkeen. Valmistumispäivästä alkaen tutkintoon lasketaan tietty määrä eläkekarttumiskuukausia. Tämä tarkoittaa käytännössä ikään kuin olisit työskennellyt tietyn ajan ja ansainnut siitä eläkettä. Eläkettä karttuu siis vasta, kun olet saanut tutkintotodistuksen käteesi.

On tärkeää muistaa, että pelkkä tutkinto ei takaa ruhtinaallista eläkettä. Eläkkeen määrä riippuu lopulta monista tekijöistä, kuten työuran pituudesta ja ansiotasosta. Tutkinto kuitenkin antaa tärkeän pohjan tulevaisuuden työuralle ja sitä kautta myös eläkkeelle.

Lyhyesti:

• Eläkettä kartuttavat: Ammatillinen perustutkinto ja korkeakoulututkinto (suoritettu vuoden 2005 jälkeen)
• Eläkettä eivät kartuta: Lukio, kansanopisto, avoimen yliopiston opinnot tai muut ei-tutkintoon johtavat opinnot
• Eläke karttuu vasta valmistumisesta, ei opiskeluajasta.

Muista siis varmistaa tutkintosi, sillä se on investointi tulevaisuuteesi ja turvaa eläkepäivillesi! Jos olet epävarma, kartuttaako oma tutkintosi eläkettä, kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan ja varmistaa asia.