Kumpi on tärkeämpi, systolinen vai diastolinen verenpaine?

Verenpaineen kahden komponentin – systolisen ja diastolisen – merkityksestä sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä on käyty keskustelua. Vaikka molemmat ovat tärkeitä, systolinen verenpaineen arvo näyttäisi olevan riskien kannalta tärkeämpi.

Systolinen verenpaine mittaa sydämen supistumisen aiheuttamaa paineen nousua verisuonten seinämiin. Diastolinen verenpaine puolestaan mittaa paineen verisuonten seinämissä sydämen rentoutumisen aikana. Perinteisesti diastolinen verenpaineen nousu on pidetty merkittävänä riskinä, mutta uudemmat tutkimukset, kuten Neatonin ym. (1992) työ, korostavat systolisen verenpaineen kasvun merkitystä.

Systolisen verenpaineen nouseminen lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien, kuten sydäninfarktin ja aivoinfarktin, riskiä. Tämä johtunee pitkälti siitä, että suurentunut systolinen paine aiheuttaa rasitusta verisuonille, jolloin niiden seinämät altistuvat vahingoittumiselle ja ateroskleroosi eli valtimoiden kovettuminen etenee nopeammin. Tämä lisää myös sydämen pumppausrasitusta, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Vaikka diastolinen verenpaine on edelleen tärkeä seurattava tekijä, systolisen verenpaineen nousu vaikuttaa usein enemmän kokonaisriskiin. Tämä johtuu paitsi verisuonille aiheuttamasta suuremmasta rasituksesta, myös siitä, että systolisen verenpaineen nousu on usein yhdistetty muihin riskiin liittyviin tekijöihin, kuten ikään, tupakointiin tai korkeaan kolesteroliin. Näiden tekijöiden synerginen vaikutus lisää huomattavasti sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tämän vuoksi verenpaineen seuranta on tärkeää ja systolinen paineen arvo on huomioitava erityisen tarkasti. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi painottaa potilaille systolisen verenpaineen merkitystä sydän- ja verisuoniterveyden ylläpidossa. Terveellisen elämäntavan, kuten tasapainoisen ravinnon ja säännöllisen liikunnan, lisäksi systolisen paineen hallitseminen lääkkeiden avulla voi olla elintärkeää sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.