Mikä on yleisin unilääke?

4 näyttökertaa

Unilääkkeistä Suomessa yleisimpiä ovat bentsodiatsepiinit sekä niihin vaikutuksiltaan verrattavat zopikloni ja zolpideemi. Näiden lääkkeiden käyttö on laajaa, vaikka niiden pitkäaikaiskäyttöön liittyy riskejä. Lisätietoja lääkkeiden turvallisesta käytöstä saa apteekista ja lääkäriltä.

Palaute 0 tykkäykset

Yleisin unilääke Suomessa: Monimutkaisempi kysymys kuin miltä näyttää

Usein kuulee puhuttavan “yleisimmästä unilääkkeestä”, mutta yksinkertaista vastausta tähän kysymykseen ei ole. Vaikka tiettyjä lääkeryhmiä ja -valmisteita määrätään unierityisesti useammin kuin toisia, “yleisimmän” titteli riippuu siitä, miten asiaa tarkastellaan. Tilastollisesti katsottuna, bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset, niin sanotut Z-läkkeet (ts. zopikloni ja zolpideemi) ovat olleet pitkään kärjessä määrättyjen unilääkkeiden listalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne olisivat aina paras tai edes suositeltavin vaihtoehto unettomuuden hoitoon.

Keskusteltaessa “yleisimmästä” unilääkkeestä on tärkeää erottaa toisistaan lyhytaikainen ja pitkäaikainen käyttö. Bentsodiatsepiinit ja Z-läkkeet ovat tehokkaita lyhytaikaiseen unettomuuden hoitoon, esimerkiksi akuutin stressin tai kriisin aikana. Pitkäaikaiskäytössä niiden teho heikkenee ja riippuvuusriski kasvaa, minkä vuoksi niitä ei suositella jatkuvaan käyttöön.

Mitä pidemmästä unettomuudesta on kyse, sitä tärkeämmäksi nousee unettomuuden taustalla olevien syiden selvittäminen ja hoitaminen. Tällöin “yleisimmäksi unilääkkeeksi” voisikin paradoksaalisesti kutsua itsehoitoa ja elämäntapamuutoksia, kuten säännöllistä unirytmiä, liikuntaa ja rentoutumistekniikoita. Myös kognitiivinen käyttäytymisterapia unettomuuteen (CBT-I) on tehokas hoitomuoto, joka voi auttaa pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsiviä.

Lääkkeellisessä hoidossa pitkäaikaiseen unettomuuteen käytetään joskus myös muita lääkeryhmiä, kuten melatoniinia, antihistamiineja tai masennuslääkkeitä. Näiden lääkkeiden käyttö unilääkkeinä on kuitenkin usein ns. off-label-käyttöä, eli niitä käytetään tarkoitukseen, johon niitä ei ole alun perin tarkoitettu. Tämän vuoksi niiden teho ja turvallisuus unettomuuden hoidossa on usein heikommin tutkittu kuin varsinaisten unilääkkeiden.

On siis harhaanjohtavaa puhua yhdestä “yleisimmästä” unilääkkeestä. Sopivin hoitokeino riippuu aina yksilöllisestä tilanteesta ja unettomuuden syistä. Keskustele lääkärin tai apteekkihenkilökunnan kanssa, jos kärsit unettomuudesta, jotta löydätte sinulle sopivimman hoitotavan. Älä koskaan aloita tai lopeta unilääkkeiden käyttöä omin päin.