Miksi muistisairaudet lisääntyvät väestössä?

Muistisairauksien kasvava taakka: Ikääntyvä väestö ja muut tekijät

Suomessa diagnosoitujen muistisairauksien lukumäärä ei ole dramaattisesti lisääntynyt viime vuosina, mutta asia on silti huolestuttava. Tämä johtuu ensisijaisesti väestön ikääntymisestä: kun ikäihmisiä on enemmän, myös muistisairauksien määrän kasvu on väistämätön, vaikka itse sairauksien ilmaantuvuus pysyisi samana. Tämä merkitsee merkittävää kasvavaa kuormitusta sekä terveydenhuoltojärjestelmälle että koko yhteiskunnalle. Pitkittyvät muistisairaudet vaativat nimittäin laaja-alaista hoitoa ja tukea, joista aiheutuu suuria kustannuksia. Pelkkä väestön ikääntyminen ei kuitenkaan selitä kaikkea.

On tärkeää ymmärtää, että “muistisairaus” on kattotermi, joka kattaa useita erilaisia neurodegeneratiivisia sairauksia, kuten Alzheimerin tauti, verisuonidementiat ja Lewyn kappaledementia. Näiden sairauksien syntymekanismeja ei vielä täysin ymmärretä, mutta tutkimus viittaa monimutkaiseen vuorovaikutukseen useiden tekijöiden välillä:

• Genetiikka: Perimä voi altistaa muistisairauksille. Tietyt geenimuunnokset lisäävät riskiä sairastua, vaikka ne eivät olekaan ainoita syitä.
• Elämäntyyli: Useat elämäntapavalinnat vaikuttavat aivojen terveyteen. Tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute ja korkea verenpaine ja kolesteroli lisäävät muistisairauksien riskiä. Myös sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kuten tyypin 2 diabetes, ovat merkittävä riskitekijä.
• Ympäristötekijät: Altistuminen tiettyjen ympäristömyrkkyjen, kuten raskasmetallien, on yhdistetty lisääntyneeseen muistisairauksien riskiin. Tutkimus tällä saralla on kuitenkin vielä kesken.
• Muut sairaudet: Aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja infektiot voivat lisätä dementiariskin. Myös masennus voi olla riskitekijä, vaikka sen yhteys muistisairauksiin on monimutkainen ja osittain epäselvä.
• Kognitiivinen vara: Korkea koulutustaso ja kognitiivisesti stimuloiva elämäntapa voivat suojata muistisairauksilta. Tämä viittaa siihen, että aivojen “varakapasiteetti” voi auttaa viivästyttämään tai jopa ehkäisemään sairauden puhkeamista.

Vaikka muistisairauksien ehkäisyä ei ole täydellisesti taattu, elämäntapojen muutokset voivat merkittävästi vähentää riskiä. Terveellinen elämäntapa, mukaan lukien säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, tupakoinnin välttäminen ja verenpaineen sekä kolesterolin hallinta, ovat avainasemassa aivojen terveyden säilyttämisessä ja muistisairauksien ehkäisemisessä. Lisäksi varhainen diagnosointi ja hoito ovat tärkeitä sairauden etenemisen hidastamisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Tutkimus on jatkuvasti edistymässä, ja tulevaisuudessa toivotaan löydettävän tehokkaampia hoitokeinoja ja ehkäiseviä strategioita.