Milloin pelaaminen on ongelma?

Milloin pelihiiri puree liikaa? Rajanveto peliharrastuksen ja peliriippuvuuden välillä

Pelaaminen on monille mieluisa harrastus, rentoutumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Milloin kuitenkin hauska ajanviete muuttuu ongelmaksi, joka uhkaa terveyttä, ihmissuhteita ja arjen toimivuutta? Rajanvetoon ei ole yksinkertaista vastausta, sillä jokainen ihminen ja pelikulttuuri on ainutlaatuinen. Mutta on olemassa merkkejä, jotka viittaavat siihen, että pelaaminen on alkanut hallita elämää liikaa.

Pelaamisen kulutus muuttuu ongelmaksi, kun se vaikuttaa kielteisesti arkeen. Ei riitä, että pelaat paljon, vaan ratkaisevaa on, miten pelaaminen vaikuttaa muihin elämän osa-alueisiin. Jos pelaaminen menee muiden asioiden edelle, se on varoitusmerkki. Mutta miten tämä näkyy käytännössä?

Tunnistettavia merkkejä peliongelmasta voivat olla:

• Hallitsematon pelaaminen: Pitkät pelaamisen jaksot, jotka kestävät tuntikausia kerrallaan ja joista on vaikea irrottautua. Ajantunne katoaa usein täysin, ja pelaaja saattaa unohtaa syömisen, juomisen ja unen.
• Vaikeus pitää taukoja: Pelistä irtautuminen tuntuu erittäin vaikealta, jopa mahdottomalta. Yritetään jatkuvasti löytää syitä pelaamisen jatkamiseen.
• Kasvava tarve pelata: Jatkuva halu pelata kasvaa, ja pelaamisen määrä lisääntyy koko ajan huolimatta negatiivisista seurauksista. Tämä koskee myös sosiaalisen median käyttöä, jos se on osa peliharrastusta.
• Muiden aktiviteettien laiminlyöminen: Työt, opiskelu, ystävyyssuhteet ja perheasiat jäävät sivuun pelaamisen vuoksi. Harrastukset ja muut kiinnostuksen kohteet menettävät merkitystään.
• Negatiiviset seuraukset: Pelaaminen johtaa ongelmiin koulussa, työssä, taloudellisesti tai ihmissuhteissa. Vähäinen uni ja huono ruokavalio voivat johtaa terveysongelmiin.
• Salailu ja peittely: Pelaamista pidetään salassa läheisiltä, ja sen vaikutuksia yritetään peitellä.
• Kiukku ja ärtyisyys: Kun pelaaminen keskeytyy, voi se johtaa ärtymykseen, masennukseen tai jopa vihaan.

Ei ole olemassa “oikeaa” tuntimäärää, jonka jälkeen pelaaminen muuttuu ongelmaksi. Keskeistä on pelaamisen vaikutus yksilön elämään ja hyvinvointiin. Jos pelaaminen aiheuttaa kärsimystä itselle tai läheisille, on tärkeää hakea apua.

Apua on saatavilla. Jos tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi edellä mainittuja merkkejä, ole rohkeasti yhteydessä mielenterveysalan ammattilaiseen tai peliongelmiin erikoistuneeseen tahoon. Tukea ja hoitoa on saatavilla, ja apua hakeminen on merkki vahvuudesta, ei heikkoudesta. Elämässä on paljon muutakin kuin pelit.