Missä iässä seniori on?

0 näyttökertaa

Vanhuuden alkamisikä vaihtelee yksilöllisesti ja subjektiivisesti. 65–80 vuotta on yleinen ikähaarukka, mutta vanhemmat ihmiset siirtävät vanhuuden alkamista myöhemmäksi. Suomalaisessa keskiarvossa vanhuus koetaan alkavaksi noin 72-vuotiaana. Ikääntymiseen liittyvät käsitykset muuttuvat ajan ja kokemuksen myötä.

Palaute 0 tykkäykset

Vanhuuden alku – subjektiivinen matka kohti uusia mahdollisuuksia

Vanhuus. Sana itsessään herättää monia tunteita – ehkä huolta, surua, mutta myös rauhaa ja viisautta. Mutta mikä on vanhuus oikeasti? Ja missä iässä se alkaa? Yksinkertaista vastausta ei ole. Sen sijaan kyseessä on monimutkainen ja yksilöllinen prosessi, joka riippuu lukuisista tekijöistä, eikä pelkästään kalenterivuodesta.

65 vuotta on usein mainittu raja, joka merkitsee eläkkeelle siirtymistä ja siten usein vanhuuden alkua. Tämä luku on kuitenkin ensisijaisesti yhteiskunnallisesti määritelty, liittyen eläkejärjestelmään ja sosiaaliturvaan. Biologisesti ja psykologisesti vanheneminen on kuitenkin jatkuvaa ja vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä. 80-vuotias voi kokea itsensä nuorempana ja aktiivisempana kuin 65-vuotias, joka voi taas kokea olevansa jo “vanha”.

Suomessa vanhuuden alkamiseen liittyy monia tekijöitä. Yhteiskunnallinen käsitys vanhuudesta vaikuttaa siihen, miten yksilö itse kokee ikänsä. Terveys, taloudellinen tilanne, sosiaalinen verkosto ja oma aktiivisuus vaikuttavat kaikki siihen, miten vanhuus koetaan. Tutkimusten perusteella suomalaisten keskuudessa vanhuus koetaan alkavaksi noin 72-vuotiaana. Tämä keskiarvo kuitenkin peittää alleen suuren määrän yksilöllistä vaihtelua.

Vanhenemiseen liittyvät käsitykset muuttuvat myös ajan saatossa. Mitä pidempään ihmiset elävät, sitä myöhäisemmäksi vanhuuden alku siirtyy. Nykyään 70-vuotiaat ovat usein terveempiä ja aktiivisempia kuin 70-vuotiaat olivat vuosikymmeniä sitten. Tämä johtuu paremmasta terveydenhuollosta, ravinnosta ja elintavoista. Myös asenteet ikääntymistä kohtaan ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Vanhuus ei ole enää pelkästään heikkoutta ja sairauksia, vaan myös mahdollisuuksia uuden oppimiseen, harrastuksiin ja merkityksellisen elämän elämiseen.

Sen sijaan, että keskittyisimme tiettyyn ikälukuun, on tärkeämpää ymmärtää vanhuuden monimuotoisuus ja yksilöllisyys. Vanhuus ei ole loppukohta, vaan uusi luku elämässä, joka voi olla täynnä iloa, tyytyväisyyttä ja uusia kokemuksia. Jokainen ikäkausi on ainutlaatuinen, ja vanhuus on yksi niistä. Sen sijaan että määrittelemme vanhuutta tietyllä iällä, voisimme keskittyä sen sijaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen jokaisessa elämänvaiheessa. Näin voimme tukea vanhuksia elämään täyttä ja merkityksellistä elämää mahdollisimman pitkään.