Mistä johtuu vaikea hengittää?

Hengenahdistus: Milloin huolestua ja mitä tehdä?

Hengenahdistus, tuo tukahduttava tunne, että ilma ei riitä. Se on kokemus, joka voi herättää pelkoa ja epävarmuutta. Jokainen meistä on todennäköisesti kokenut lievää hengästymistä esimerkiksi rasituksen jälkeen, mutta jatkuva tai äkillisesti paheneva hengenahdistus on syy hakeutua lääkäriin.

Vaikka yleisiä syitä ovatkin astma, keuhkokuume, keuhkoahtaumatauti (COPD) ja sydämen vajaatoiminta, on tärkeää ymmärtää, että hengenahdistuksen taustalla voi piillä monia muitakin tekijöitä.

Mitä hengenahdistus todella tarkoittaa?

Hengenahdistus on subjektiivinen tunne, joka koetaan eri tavoin. Se voi tuntua rintakehän puristukselta, hengityksen vinkumiselta, hengästymiseltä tai yksinkertaisesti siltä, ettei saa tarpeeksi ilmaa. Tärkeää on, että huomioit oman kehon tuntemukset ja reagoit, jos hengitys muuttuu työlääksi tai poikkeavaksi.

Muita mahdollisia syitä kuin ne tavallisimmat:

• Anemia: Alentunut hemoglobiini (rautapitoisuus) veressä voi aiheuttaa hapenpuutetta ja siten hengenahdistusta.
• Ahdistus ja paniikkihäiriöt: Voimakas ahdistus voi laukaista hyperventilaation (liikahengitys), joka tuntuu hengenahdistukselta.
• Ylipaino: Ylipaino rasittaa keuhkoja ja sydäntä, mikä voi vaikeuttaa hengitystä.
• Allergiat: Vakavat allergiset reaktiot (anafylaksia) voivat aiheuttaa hengitysteiden turvotusta ja vakavaa hengenahdistusta.
• Keuhkoembolia: Veritulppa keuhkoissa on vakava tila, joka aiheuttaa äkillistä hengenahdistusta ja rintakipua.
• Lihavuus-hypoventilaatio-oireyhtymä (Pickwickin oireyhtymä): Ylipainon aiheuttama tilanne, jossa hengitys muuttuu pinnalliseksi ja hiilidioksidin kertyminen aiheuttaa väsymystä ja hengenahdistusta.
• Harvinaisemmat keuhkosairaudet: Esimerkiksi keuhkofibroosi tai sarkoidoosi.

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Älä epäröi hakeutua lääkäriin, jos koet hengenahdistusta, johon liittyy jokin seuraavista:

• Äkillinen ja voimakas hengenahdistus.
• Rintakipu tai puristava tunne rinnassa.
• Huimaus tai pyörtyminen.
• Yskä, johon liittyy veristä ysköstä.
• Kuume tai vilunväristykset.
• Hengenahdistus, joka pahenee makuuasennossa.
• Jalkojen tai nilkkojen turvotus.
• Hengenahdistus rasituksessa, joka on pahempaa kuin odottaisit kuntotasosi huomioon ottaen.

Mitä lääkärissä tapahtuu?

Lääkäri kartoittaa ensin oireesi ja sairaushistoriasi. Hän kuuntelee keuhkot stetoskoopilla, mittaa verenpaineen ja happisaturaation (happimäärän veressä). Tarvittaessa otetaan keuhkokuva ja EKG (sydänfilmi) sekä verikokeita. Tarkempiin tutkimuksiin voidaan kuulua keuhkojen toimintatutkimukset (spirometria) tai sydämen ultraäänitutkimus.

Ennaltaehkäisy ja itsehoito:

Vaikka et voisikaan aina ehkäistä hengenahdistusta, voit tehdä asioita, jotka tukevat hengityselinten terveyttä:

• Vältä tupakointia ja altistumista tupakansavulle.
• Pidä huolta hyvästä peruskunnosta.
• Vältä ylipainoa.
• Huolehdi riittävästä nesteytyksestä.
• Vältä altistumista allergeeneille ja ilmansaasteille.
• Opettele rentoutumistekniikoita stressin hallintaan.

Hengenahdistus on aina syy tarkkailla omaa vointia ja tarvittaessa konsultoida lääkäriä. Varhainen diagnosointi ja hoito voivat parantaa elämänlaatua ja estää vakavampien komplikaatioiden kehittymisen. Muista kuunnella kehoasi ja toimia sen viestien mukaisesti!