Mistä tietää onko jalassa veritulppa?

Jalassa vihlovaa kipua? Voisiko kyseessä olla veritulppa?

Jalkakipu voi johtua monista syistä, lihasjumeista rasitusmurtumiin. Yksi vakavampi, mutta usein alidiagnosoitu syy jalan kivulle ja turvotukselle on syvä laskimotukos, eli veritulppa jalassa. Koska oireet voivat olla salakavalia ja matkia muita vaivoja, on tärkeää tiedostaa veritulpan mahdollisuus ja hakeutua lääkäriin tarvittaessa.

Mistä sitten voi tietää, onko kyseessä vaaraton vaiva vai mahdollisesti vakavampi veritulppa? Valitettavasti yksinkertaista vastausta ei ole, sillä veritulppa voi ilmetä hyvinkin monin eri tavoin – tai olla jopa täysin oireeton.

Tyypillisiä merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, ovat:

• Turvotus: Toisen jalan selvä turpoaminen verrattuna toiseen on yksi yleisimmistä oireista. Turvotus voi olla koko jalassa tai paikallinen esimerkiksi pohkeessa tai reidessä.
• Kipu: Kipua voi esiintyä levossa tai liikkuessa, ja se voi tuntua vihlovan, jomottavan tai polttavana. Kipu voi keskittyä pohkeeseen, mutta voi tuntua myös koko jalassa.
• Arkuus: Pohje voi olla erityisen arka kosketukselle, jopa kevyt painallus voi aiheuttaa kipua.
• Ihon värin tai lämpötilan muutos: Iho voi olla turvonneen alueen kohdalla punoittava, sinertävä tai kuumempi kuin muualta jalasta.
• Pinnalliset suonet: Joskus pinnallisissa suonissa voi näkyä punoitusta tai ne voivat tuntua koholla.

On tärkeää muistaa, että kaikki nämä oireet eivät aina esiinny yhdessä. Jopa vain yksi näistä oireista, esimerkiksi pohkeen arkuus, voi olla ainoa merkki veritulpasta. Raskaana olevilla naisilla veritulppa esiintyy useammin vasemmassa jalassa, joten heidän on erityisen tärkeää olla tietoisia näistä oireista.

Vaikka oireet saattavat viitata johonkin lievempään vaivaan, kuten lihasrevähdykseen tai suonikohjuihin, on tärkeää sulkea pois veritulpan mahdollisuus. Veritulppa voi olla vaarallinen, jos se irtoaa ja kulkeutuu keuhkoihin aiheuttaen keuhkoveritulpan.

Älä siis jää arvuuttelemaan! Jos epäilet veritulppaa, hakeudu välittömästi lääkärin tutkimuksiin. Lääkäri voi tehdä diagnoosin perusteellisen tutkimuksen ja tarvittaessa ultraäänitutkimuksen avulla. Ajoissa aloitettu hoito on tärkeää komplikaatioiden ehkäisemiseksi.