Mistä tietää sydämen vajaatoiminnan?

Sydämen vajaatoiminta: Miten tunnistaa varhaisia merkkejä?

Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, jossa sydän ei pysty pumppaamaan verta tehokkaasti kehon eri osiin. Vaikka oireet voivat vaihdella yksilöllisesti ja tulla vähitellen, on tärkeää osata tunnistaa varhaisia merkkejä ja hakeutua lääkärin hoitoon ajoissa. Diagnoosi ja hoito parantavat elämänlaatua ja ennustetta huomattavasti. Tämä artikkeli ei korvaa lääkärin antamaa diagnoosia, vaan tarjoaa tietoa mahdollisista oireista ja tutkimuksista.

Oireet, jotka voivat viitata sydämen vajaatoimintaan:

Oireet voivat vaihdella lievästä vakavaan, ja jotkut ihmiset saattavat kokea vain muutamia oireita tai olla oireettomia pitkään aikaan. Tyypillisiä oireita ovat:

• Hengästyneisyys: Tämä on yleisin oire, ja se pahenee usein rasituksen yhteydessä. Hengästyneisyys voi ilmetä myös levossa, erityisesti makuuasennossa.
• Yskä: Kutiseva ja kuiva yskä, joka pahenee yöllä, voi viitata sydämen vajaatoimintaan.
• Turvotus: Neste kertyy usein jalkoihin, nilkkoihin ja pohkeisiin, mutta myös vatsaan ja keuhkoihin. Turvotus voi olla merkittävä ja johtaa painonnousuun.
• Väsymys ja heikkous: Sydämen vajaatoiminta voi johtaa jatkuvaan väsymykseen ja energian puutteeseen, vaikka lepo olisikin riittävää.
• Rinnan ahdistus: Sydämen vajaatoiminta voi aiheuttaa rintakipua, joka voi olla samanlaista kuin angina pectoris.
• Nopea tai epäsäännöllinen sydämen syke: Sydän voi lyödä nopeasti ja epäsäännöllisesti, mikä voi aiheuttaa sydämentykytystä.
• Huimaus ja pyörtyminen: Vähentynyt verenkierto aivoihin voi aiheuttaa huimausta ja pyörtymisiä.
• Muut oireet: Mahdollisia ovat myös ruokahalun heikkeneminen, pahoinvointi ja yöhikoilu.

Milloin lääkäriin?

Jos koet yllä mainittuja oireita, erityisesti jos ne pahenevat tai ovat uusia, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Älä epäröi ottaa yhteyttä terveysalan ammattilaiseen, jos olet huolissasi terveydentilastasi.

Diagnosointi:

Lääkäri kartoittaa oireesi ja sairaushistoriasi. Diagnostiikkaan kuuluu usein:

• Fyysiset tutkimukset: Lääkäri kuuntelee sydäntä stetoskoopilla ja tarkastaa verenpaineen sekä pulssi.
• Verikokeet: Verikokeilla voidaan mitata esimerkiksi sydämen toiminnan merkkiaineita (esim. BNP tai NT-proBNP).
• Röntgentutkimus: Röntgentutkimuksella voidaan havaita keuhkoissa olevaa nestettä tai sydämen koon suurenemista.
• EKG: EKG (elektrokardiogrammi) mittaa sydämen sähköistä toimintaa.
• Sydämen ultraäänitutkimus (Ekokardiografia): Tämä on tärkein tutkimus sydämen vajaatoiminnan diagnosoinnissa. Ultraäänitutkimus antaa tarkkaa tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta.
• Muut tutkimukset: Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia, kuten sydänkatetrointi tai magneettikuvaus.

Varhainen diagnoosi ja hoito ovat ratkaisevia sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä terveysalan ammattilaiseen, jos epäilet sairastavasi sydämen vajaatoimintaa. Hyvällä hoidolla elämänlaatu voidaan merkittävästi parantaa.