Mitä kehossa tapahtuu stressireaktion aikana?

Keho myrskyn silmässä: Stressireaktion biologinen myrsky

Stressi, se tuttu ja usein väistämätön osanen elämäämme, ei ole pelkkä tunnetila. Se on monimutkainen fysiologinen prosessi, joka käynnistää elimistössä ketjureaktion, jonka seuraukset voivat ulottua laajasti hyvinvointiimme. Vaikka lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyödyllistä – esimerkiksi suorituksen tehostamisessa – krooninen stressi on terveydelle vakava riski. Mutta mitä elimistössämme todellisuudessa tapahtuu, kun stressi iskee?

Stressireaktio käynnistyy aivoissa, tarkemmin sanottuna hypotalamuksessa. Se havaitsee uhkan, olipa kyse sitten fyysisten haasteiden tai henkisten paineiden aiheuttamasta stressistä. Tämä käynnistää sympaattisen hermoston, joka vapauttaa adrenaliinia ja noradrenaliinia verenkiertoon. Nämä hormonit saavat aikaan tunnetun “taistele tai pakene” -reaktion:

• Sydämen syke ja verenpaine nousevat: Veri ohjataan tärkeimpiin elintoimintoihin, kuten lihaksiin ja aivoihin. Tämä parantaa fyysistä suorituskykyä, mutta pitkään jatkuessaan se rasittaa sydän- ja verisuonijärjestelmää.
• Hengitys kiihtyy: Keuhkot ottavat enemmän happea vastaan, mikä tukee lihasten toimintaa ja auttaa selviämään uhkaavasta tilanteesta. Kiihtynyt hengitys voi kuitenkin johtaa hyperventilaatioon ja ahdistukseen.
• Aineenvaihdunta kiihtyy: Keho valmistautuu fyysisiin ponnistuksiin, mikä nopeuttaa sokerin ja rasvan käyttöä energiana. Pitkäaikainen kiihtynyt aineenvaihdunta voi johtaa painonnousuun tai -pudotukseen riippuen yksilöllisistä tekijöistä.
• Ruoansulatus hidastuu: Kehon resurssit ohjataan tärkeämpiin toimintoihin, joten ruoansulatus jää toissijaiseksi. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vatsavaivoina, ummetuksena tai ripuliina. Suoliston mikrobiomin tasapaino voi myös häiriintyä, mikä vaikuttaa immuunipuolustukseen.
• Immuunipuolustus heikkenee: Pitkäaikainen stressi voi lamaannuttaa immuunijärjestelmää, mikä tekee kehon alttiimmaksi infektioille ja sairauksille. Tämä liittyy läheisesti kortisolin, stressin pääasiallisen hormonin, pitkittyneeseen ja korkean tason vapautumiseen.
• Aivot kärsivät: Muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unen häiriöt ja jopa kognitiivisten toimintojen heikkeneminen ovat tyypillisiä kroonisen stressin seurauksia. Aivojen herkkyys stressihormoneille voi myös altistaa ahdistuneisuushäiriöille ja masennukselle.
• Tulehdukset lisääntyvät: Krooninen stressi edesauttaa tulehdusreaktioiden syntyä kehossa, mikä lisää riskiä useisiin sairauksiin, mukaan lukien sydän- ja verisuonitaudit, autoimmuunisairaudet ja syöpä.

Stressireaktion vaikutukset eivät rajoitu pelkästään sisäisiin elimiin. Iho-ongelmat, päänsärky ja muut somaattiset oireet voivat olla merkkejä kehon pitkittyneestä stressitilanteesta. Krooninen työstressi on erityisen haitallista, sillä se lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien, aivohalvauksen ja muiden vakavien sairauksien riskiä.

On siis tärkeää pyrkiä hallitsemaan stressiä ja ehkäisemään sen pitkittymistä. Terveelliset elämäntavat, riittävä uni, säännöllinen liikunta ja stressin hallintamenetelmät, kuten mindfulness ja jooga, ovat tärkeitä työkaluja stressikuormituksen vähentämisessä ja terveyden ylläpitämisessä. Jos stressi hallitsee elämääsi, on tärkeää hakea ammattiapua – psykologi tai muu terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa löytämään sopivia menetelmiä stressistä selviytymiseen.