Mitä ovat kaksi yleisintä muistisairautta?

Kaksi yleisintä muistisairautta: Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma

Muistisairaudet ovat vakava ja kasvava kansanterveysongelma, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Vaikka lukuisia erilaisia muistisairauksia on olemassa, kaksi hallitsee tilastoja: Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma. Näiden kahden sairauden ymmärtäminen on ratkaisevaa sekä ennaltaehkäisyssä että hoidossa.

Alzheimerin tauti: Yleisin muistisairaus

Alzheimerin tauti on ylivoimaisesti yleisin muistisairaus, kattaen noin 70 % kaikista tapauksista. Se on etenevä neurodegeneratiivinen sairaus, joka vaurioittaa vähitellen aivojen hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä. Tämä johtaa kognitiivisten kykyjen, kuten muistin, ajattelun ja päätöksenteon, heikkenemiseen. Alzheimerin taudille tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi:

• Muistin heikkeneminen: Erityisesti lyhytaikainen muisti kärsii alkuvaiheessa. Tavallisia asioita, kuten nimien muistaminen tai tapahtumien aikajärjestyksen ymmärtäminen, voi vaikeutua.
• Orientaatiokyvyn heikkeneminen: Potilas voi eksyä tutuissa ympäristöissä tai unohtaa päivämäärän tai vuodenajan.
• Kielivaikeudet: Sanavarasto voi pienentyä, puhe voi tulla epäselväksi tai potilas voi vaikeasti löytää sanoja.
• Ajattelu- ja päätöksentekohaasteet: Päätösten tekeminen voi vaikeutua ja ongelmanratkaisukyky heiketä.
• Persoonallisuuden muutokset: Potilas voi muuttua ärtyisäksi, ahdistuneeksi tai masentuneeksi.

Otsa-ohimolohkorappeuma: Yleisin työikäisillä

Vaikka Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus kaikenikäisillä, otsa-ohimolohkorappeuma on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus erityisesti työikäisillä. Tämä sairaus vaikuttaa aivojen etu- ja ohimolohkoihin, jotka vastaavat persoonallisuudesta, käyttäytymisestä ja sosiaalisista taidoista. Otsa-ohimolohkorappeuma voi ilmetä erilaisilla oireilla, joista yleisimpiä ovat:

• Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset: Tämä on usein ensimmäinen ja huomattavin oire. Potilas voi muuttua impulsiiviseksi, itsepäiseksi, epäsosiaaliseksi tai kokea tunnesäätelyn vaikeuksia.
• Sosiaalisten kykyjen heikkeneminen: Empatiakyky voi heiketä ja potilas voi menettää kiinnostusta sosiaaliseen kanssakäymiseen.
• Suunnittelun ja organisoinnin vaikeudet: Arkiset asiat, kuten aikataulujen pitäminen ja tehtävien järjestäminen, voivat vaikeutua.
• Moottoristen taitojen heikkeneminen: Joissakin tapauksissa voi ilmetä liikkeiden hidastumista tai vaikeuksia liikkeiden koordinoinnissa.

On tärkeää muistaa, että sekä Alzheimerin taudin että otsa-ohimolohkorappeuman oireet voivat vaihdella yksilöllisesti. Jos epäilet muistisairautta itselläsi tai läheiselläsi, on tärkeää hakeutua lääkäriin. Varhainen diagnoosi ja hoito voivat parantaa elämänlaatua ja hidastaa sairauden etenemistä.