Miten streptokokki todetaan?

Streptokokin toteamisen polku: Nielusta laboratorioon

Streptokokki-infektio, erityisesti A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (GAS), on yleinen bakteeri-infektio, joka usein ilmenee kurkkukivuna. Sen varhainen ja oikea diagnoosi on ensiarvoisen tärkeää vakavien komplikaatioiden, kuten reumakuumeen, ehkäisemiseksi. Mutta miten streptokokki todetaan käytännössä? Diagnoosiprosessi on yleensä kaksivaiheinen ja perustuu ensisijaisesti nielunäytteeseen.

1. Nielunäytteen otto:

Lääkäri ottaa steriilillä puuvilla- tai muovitangolla näytteitä nielun takaosaa, jossa bakteerit tyypillisesti kerääntyvät. Näytteen otossa on tärkeää välttää kielen ja poskien koskettamista, jotta saadaan mahdollisimman puhdas näyte. Tämä näyte toimii lähtöpisteenä diagnostinen prosessiin.

2. Diagnostiset menetelmät:

Näytteen otosta eteenpäin diagnostiikka voi suuntautua kahteen päämenetelmään:

• Nopea antigeenitesti (RAT): Tämä on nopea ja helposti suoritettava testi, joka antaa tuloksen jo muutamassa minuutissa. Testi tunnistaa streptokokkibakteerin pinnalla olevia antigeeneja. Positiivinen tulos vahvistaa streptokokki-infektion, mutta negatiivinen tulos ei välttämättä sulje sitä pois. Vääränegatiivisia tuloksia voi esiintyä, mikä edellyttää mahdollisesti viljelytutkimusta vahvistamaan tulosta.

• Viljely: Viljely on tarkempi menetelmä, jossa nielunäyte levitetään ravintoalustalle, jossa bakteerit kasvavat. Kasvun jälkeen bakteerit tunnistetaan mikroskoopilla ja bakteeriviljelmän avulla. Viljely antaa varmemman diagnoosi, mutta tulokset saadaan vasta 24-48 tunnin kuluttua. Viljely on erityisen tärkeää, jos nopea antigeenitesti on negatiivinen, mutta kliiniset oireet viittaavat vahvasti streptokokki-infektioon.

Kolmannen osapuolen testit:

Vaikka nopea antigeenitesti ja viljely ovat yleisimpiä menetelmiä, on olemassa myös muita menetelmiä, joita käytetään harvemmin. Näitä ovat esimerkiksi PCR (polymeraasiketjureaktio) -menetelmät, jotka voivat havaita bakteerin DNA:ta. Näitä käytetään yleensä vain erityistilanteissa, kuten tutkimuksessa tai vaikeasti diagnosoitavien tapausten selvittämiseksi.

Diagnoosin tulkinta ja jatkotoimenpiteet:

Diagnoosin tulkinta perustuu sekä testituloksiin että potilaan kliinisiin oireisiin. Jos streptokokki vahvistetaan, lääkäri määrää antibioottihoidon, joka on tärkeää sekä infektion paranemisen että komplikaatioiden ehkäisemisen kannalta. Lääkäri antaa ohjeet hoidon kestoon ja oireiden seurantaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että streptokokin toteamisessa käytetään useimmiten nopeaa antigeenitestiä ja viljelyä nielunäytteestä. Nopea diagnoosi on tärkeää erityisesti lapsilla, jolloin varhainen hoito ehkäisee vakavimpia seurauksia. Lääkärin tekemä kokonaisarvio oireista ja testituloksesta on kuitenkin aina olennainen osa diagnostiikkaa.