Onko sydämen tykytys vaarallista?

Sydämen tykytys: Milloin huoli on aiheellista?

Sydämen tykytys, eli sydämen lyöntien nopeuden tai rytmin muutos, on yleinen kokemus, jota lähes jokainen kokee jossain vaiheessa elämäänsä. Usein se on vaaratonta ja johtuu esimerkiksi stressistä, kofeiinista tai liikunnasta. Toisaalta tykytys voi olla merkki vakavammasta sydänsairaudesta. Milloin siis on syytä huoleen?

Tykytyksen syyt ovat moninaisia:

• Fysiologiset syyt: Stressi, ahdistus, liikunta, kofeiini, alkoholi, tupakka, kuume, nestehukka, raskaus ja jotkut lääkkeet voivat kaikki aiheuttaa sydämen tykytystä. Nämä ovat usein ohimeneviä ja vaarattomia.
• Sydänsairaudet: Vakavammat syyt voivat olla esimerkiksi rytmihäiriöt (esimerkiksi eteisvärinä, kammiovärinä), sydänlihaksen sairaudet (kardiomyopatia), sydänviat tai sydämen läppäviat. Näissä tapauksissa tykytys voi olla vain yksi oire monien muiden ohella.
• Muut sairaudet: Kilpirauhasen liikatoiminta, anemia ja keuhkosairaudet voivat myös aiheuttaa sydämen tykytystä.

Milloin on hakeuduttava lääkäriin?

Vaikka tilapäinen ja satunnainen sydämen tykytys ei useinkaan ole vaarallinen, on tärkeää olla tarkkana. Lääkäriin tulee hakeutua, jos tykytys:

• On voimakasta ja jatkuvaa: Jos tykytys kestää kauan tai toistuu usein, se voi viitata vakavampaan ongelmaan.
• Liittyy muihin oireisiin: Hengenahdistus, rintakipu, pyörtyminen, huimaus, pahoinvointi tai tajunnan menetys tykytyksen yhteydessä vaativat välitöntä lääkärin arviota.
• Alkaa äkillisesti ja on intensiivinen: Äkillinen ja voimakas tykytys voi olla merkki vakavasta rytmihäiriöstä.
• On säännöllinen, mutta epämiellyttävä: Vaikka tykytys olisi rytmikästä, se voi silti olla merkki ongelmasta, jos se on epämiellyttävää tai rajoittaa normaalia elämää.
• On liittynyt äskettäiseen sydäninfarktiin tai muuhun sydänsairauteen: Sydänsairauksien historia lisää riskiä vakaville rytmihäiriöille.

Lääkärin tutkimukset:

Lääkäri tekee yleensä kliinisen tutkimuksen, kuuntelee sydämen ääniä stetoskoopilla ja voi tilata lisätutkimuksia kuten EKG:n (elektrokardiogrammi) tai Holter-rekisteröinnin (jatkuva EKG-seuranta) rytmihäiriöiden havaitsemiseksi. Tarvittaessa voidaan tehdä myös muita sydämen toiminnan tutkimuksia.

Yhteenveto:

Sydämen tykytys voi olla vaaratonta, mutta se voi myös olla merkki vakavammasta sairaudesta. Älä hätäänny, mutta ole tarkkaavainen ja hakeudu lääkäriin, jos tykytykseen liittyy hälyttäviä oireita tai se on toistuvaa ja jatkuvaa. Lääkäri pystyy selvittämään syyn tykytykseen ja antamaan oikean hoidon. Muista, että ennaltaehkäisevä toiminta, kuten terveellinen elämäntapa, stressinhallinta ja säännöllinen liikunta, voivat vähentää sydämen tykytyksen riskiä.