Voiko potilas kieltäytyä lääkkeestä?

5 näyttökertaa

Potilaalla on itsemääräämisoikeus hoitoonsa. Hän voi kieltäytyä mistä tahansa hoitotoimenpiteestä, myös elintärkeistä lääkkeistä, vaikka tämä johtaisikin terveydentilan heikkenemiseen tai jopa kuolemaan. Päätös on aina potilaan oma.

Palaute 0 tykkäykset

Potilaan oikeus kieltäytyä lääkkeistä: Itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa

Terveydenhuollossa keskeinen periaate on potilaan itsemääräämisoikeus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella potilaalla on oikeus itse päättää omasta hoidostaan, mukaan lukien oikeus kieltäytyä lääkkeistä tai muista hoitotoimenpiteistä, riippumatta siitä, kuinka hyödyllisiä ne saattaisivat olla. Tämä oikeus on ehdoton ja koskee kaikkia, riippumatta potilaan iästä, mielenterveydentilasta tai muista tekijöistä.

On tärkeää ymmärtää, että potilaan itsemääräämisoikeus ei ole rajoittamaton. Lääkärillä on velvollisuus antaa potilaalle tietoa hoidon hyödyistä ja riskeistä, jotta potilas voi tehdä tietoisen päätöksen. Lääkäri voi myös pyrkiä keskustelun avulla saamaan potilaan ymmärtämään hoidon tarpeellisuutta, mutta lopullinen päätösvalta kuuluu aina potilaalle. Potilas voi kieltäytyä vaikkapa antibiooteista vakavaan infektioon tai kipulääkkeistä voimakkaan kivun lievitykseen. Seuraukset voivat olla vakavia, jopa hengenvaarallisia, mutta oikeus kieltäytyä säilyy.

Miten itsemääräämisoikeutta käytännössä toteutetaan?

Potilaan kieltäytymistä lääkkeistä tulee dokumentoida huolellisesti potilaskertomukseen. Dokumenttiin tulee kirjata potilaan antaman tiedon pohjalta tehdyt selvitykset, keskustelut sekä potilaan lopullinen päätös. Tämä on tärkeää potilaan oikeuksien suojaamiseksi ja mahdollisen vastuukysymyksen selvittämiseksi. Lääkäri voi myös pyytää toisen lääkärin lausunnon tai konsultoida esimerkiksi sosiaalityötä tukeakseen päätöksentekoa ja varmistaakseen potilaan ymmärryksen tilanteesta.

Poikkeuksia itsemääräämisoikeudesta?

Itsemääräämisoikeus ei ole absoluuttinen. Poikkeuksia voi esiintyä tilanteissa, joissa potilas ei kykene itse tekemään tietoista päätöstä, esimerkiksi vakavan mielenterveyshäiriön tai tajuttomuuden vuoksi. Näissä tilanteissa päätöksenteko siirtyy lähimmille omaisille tai edunvalvojalle. Myös tartuntatautilain mukaisia pakkotoimenpiteitä voidaan harkita, mikäli potilaan toiminta uhkaa vakavasti muiden terveyttä. Tällaisia päätöksiä tehdään kuitenkin aina erittäin harkiten ja lakisääteisen menettelyn mukaisesti.

Yhteenveto

Potilaalla on perustuslaillinen oikeus itse päättää omasta hoitoonsa, mukaan lukien oikeus kieltäytyä lääkkeistä. Tämä oikeus on tärkeä osa potilaskeskeistä hoitoa ja kunnioittaa yksilön itsemääräämisoikeutta. Lääkärin tehtävä on antaa potilaalle riittävä tieto ja tukea päätöksentekoa, mutta lopullinen päätösvalta kuuluu aina potilaalle itselleen. On tärkeää muistaa, että vaikka potilaan päätös saattaisi johtaa haitallisiin seurauksiin, se on silti kunnioitettava.