Mistä johtuu r-vika?

R-vian syyt: Kielijänteestä kehitykseen ja harjoituksen puutteeseen

R-äänteen eli rotaattisen äänteen tuottamisen vaikeus, tuttavallisemmin r-vika, on yleinen puheenkehityksen haaste. Sen taustalla voi olla useita eri tekijöitä, eikä syytä ole aina helppo yksilöidä. Perinteisen kielijännekireyden ohella on syytä tarkastella myös muita mahdollisia syitä.

Yksi selkeä fyysinen syy r-vian taustalla voi olla kielijänteen kireys, eli ankyloglossia. Kireä kielijänne rajoittaa kielen liikettä ja voi vaikeuttaa rotaattisen äänteen tuottamista, jossa kieli värähtelee suulakea vasten. Kielijänteen kireyden arviointi kuuluu lääkärille, ja tarvittaessa kireyttä voidaan helpottaa pienellä kirurgisella toimenpiteellä. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei kielijänteen kireys ole aina r-vian ainoa tai edes ensisijainen syy.

Usein r-vika on kehityksellinen ja liittyy ääntöelimien motorisen hallinnan puutteeseen. Lapsen kasvaessa ja puheen kehittyessä ääntöelimien hienmotorinen hallinta paranee, ja r-äännekin usein asettuu paikoilleen itsestään. Tämä kehitys voi kuitenkin kestää hyvinkin yksilöllisesti eri ikään asti.

Kehitykselliseen r-vikaan voi liittyä myös puheen kuulonvaraista prosessointia, eli sitä, miten lapsi hahmottaa ja käsittelee kuulemaansa puhetta. Jos lapsella on vaikeuksia erotella r-äänteen ja muiden äänteiden eroja, se voi vaikeuttaa äänteen omaksumista.

Toisinaan r-vika voi olla myös opittu tapa. Jos lapsi kuulee ja omaksuu r-äänteen virheellisenä, hän voi jatkaa sen käyttöä, vaikka ääntöelimien motorinen hallinta olisikin riittävällä tasolla. Tällaisessa tapauksessa puheterapeutti voi auttaa korjaamaan opitun virheellisen äänteen.

Harjoituksen puute voi myös vaikuttaa r-äänteen omaksumiseen. Vaikka fyysisiä esteitä ei olisikaan, säännöllinen harjoittelu on tärkeää äänteen vakiinnuttamiseksi. Puheterapeutti voi ohjata sopivia harjoituksia r-äänteen tuottamiseen ja auttaa lasta kehittämään ääntöelimien hallintaa.

R-vian taustalla voi siis olla monia eri tekijöitä. On tärkeää selvittää yksilöllinen syy, jotta puheterapia voidaan kohdentaa oikein ja tukea lapsen puheenkehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Pelkkä kielijänteen kireys ei aina selitä r-vikaa, ja on tärkeää ottaa huomioon myös muut mahdolliset tekijät, kuten kehityksellinen viive, puheen kuulonvarainen prosessointi ja harjoituksen puute.