Mistä johtuu verenpaineen systolinen eli yläpaine ja diastolinen eli alapaine?

Verenpaineen salat: Miksi yläpaine (systolinen) ja alapaine (diastolinen) vaihtelevat?

Verenpaine on kuin valtimoverisuonten seinämiin kohdistuva jatkuva voima. Se ei kuitenkaan ole vakio, vaan elää ja hengittää sydämen rytmin mukana. Verenpaineen mittauksessa ilmoitetaan aina kaksi lukua: systolinen eli yläpaine ja diastolinen eli alapaine. Mitä nämä luvut oikeastaan kertovat ja mistä niiden vaihtelu johtuu? Katsotaanpa tarkemmin.

Systolinen paine: Sydämen voimannäyttö

Systolinen paine, tuo mittauksen ylempi luku, kuvaa verenpainetta sydämen supistuessa eli systolen aikana. Tässä vaiheessa sydän pumppaa verta voimakkaasti aorttaan ja sieltä edelleen koko verenkiertoon. Sydämen työntövoima luo paineaallon, joka kulkee valtimoiden seinämiä pitkin. Tämän aallon huippuarvo on juuri se luku, jonka tunnemme systolisena paineena.

Systolinen paine on siis suora heijastus sydämen supistusvoimasta ja valtimoiden joustavuudesta. Mitä voimakkaammin sydän supistuu ja mitä joustavammat valtimot ovat, sitä matalampi on tyypillisesti systolinen paine.

Diastolinen paine: Lepovaiheen mitta

Diastolinen paine, alempi luku, sen sijaan kertoo verenpaineen tilan sydämen lepovaiheessa eli diastolen aikana. Tässä vaiheessa sydän rentoutuu ja täyttyy uudelleen verellä. Vaikka sydän ei aktiivisesti pumppaa, valtimoissa on edelleen painetta. Tämä paine ylläpitää veren virtausta elimiin ja kudoksiin sydämen lepohetken ajan.

Diastolinen paine heijastaa pääasiassa valtimoiden vastusta verenkierrolle. Mitä jäykemmät ja ahtaammat valtimot ovat, sitä korkeampi on diastolinen paine. Tämä johtuu siitä, että veri kohtaa enemmän vastusta virratessaan ahtaissa suonissa.

Vaihtelun syitä: Elämä vaikuttaa verenpaineeseen

Sekä systolinen että diastolinen paine voivat vaihdella huomattavasti eri tekijöiden vaikutuksesta. Näitä tekijöitä ovat:

• Ikä: Valtimot jäykistyvät luonnostaan iän myötä, mikä voi nostaa erityisesti systolista painetta.
• Elintavat: Runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi ja vähäinen liikunta voivat kohottaa verenpainetta.
• Stressi: Stressi aktivoi sympaattista hermostoa, mikä nostaa sydämen sykettä ja supistusvoimaa, ja siten myös verenpainetta.
• Perinnöllisyys: Verenpaineella on vahva perinnöllinen komponentti. Jos suvussa esiintyy korkeaa verenpainetta, on riski myös itsellä suurempi.
• Sairaudet: Tietyt sairaudet, kuten diabetes ja munuaissairaudet, voivat vaikuttaa verenpaineeseen.
• Lääkitys: Jotkin lääkkeet, kuten tulehduskipulääkkeet ja ehkäisypillerit, voivat nostaa verenpainetta.

Yhteenveto:

Verenpaine, sekä ylä- että alapaine, on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sydämen toiminta, valtimoiden kunto ja lukuisat ulkoiset tekijät. Ymmärtämällä näitä tekijöitä voimme paremmin huolehtia omasta sydänterveydestämme ja ehkäistä korkeasta verenpaineesta johtuvia terveysongelmia. Säännöllinen verenpaineen mittaus ja terveelliset elintavat ovat avainasemassa verenpaineen hallinnassa. Jos olet huolissasi omasta verenpaineestasi, ota yhteyttä lääkäriin.