Onko kuha kannibaali?

Onko kuha kannibaali? Lähemmin kuhan ruokavaliota

Kuha ( Sander lucioperca ) on monille suomalaisille tuttu ja rakas saaliskala, jonka teräväpiikkinen ulkonäkö ja ahne luonne tekevät siitä kiehtovan kohteen sekä kalastajille että tutkijoille. Mutta herää kysymys: onko tämä saalistaja myös kannibaali? Vastaus ei ole yksiselitteinen kyllä tai ei, vaan pikemminkin monimutkainen riippuvuussuhde useista tekijöistä.

Kuha on tunnetusti ahkera saalistaja, jonka ruokavalio koostuu pääasiassa muista kaloista. Se on taitava metsästäjä, joka käyttää hyödykseen sekä näköaistiaan että sivuviivaansa saaliin paikantamiseen. Tyypillisiä kuhan ravintokohteita ovat esimerkiksi särkikalat, ahvenet ja muut pienemmät kalalajit. Kuhan ruokahalun tyydyttämiseen vaikuttaa luonnollisesti sen oma koko ja saatavilla olevan ravinnon määrä ja laatu.

Kriittinen seikka kannibalismin määrittelyssä on saaliin koko. Yleisesti ottaen kuha suosii noin 10 senttimetrin pituisia kaloja, mutta tutkijat ovat löytäneet kuhan vatsasta jopa 20-senttisiä yksilöitä – toisia kuhia. Tämä viittaa siihen, että kuha kyllä saalistaa lajitovereitaan, erityisesti silloin, kun muita sopiva kokoisia ravintolähteitä on niukasti. Näin ollen kannibalismi toimii kuhalle pikemminkin opportunistisena ravinnonhankintastrategiana kuin ensisijaisena ravinnonlähteenä.

Vertailuna voidaan käyttää esimerkiksi haukea. Hauki on tunnettu kannibaali, ja sen saaliin koko on selkeämmin verrannollinen hauen omaan kokoon. Kuhan kohdalla tämä suhde ei ole yhtä suoraviivainen. Vaikka isommat kuhat saalistavat myös isompia kaloja, mukaan lukien lajitovereitaan, ei kannibalismi ole yhtä yleistä kuin hauella.

Lopultakin, onko kuha kannibaali? Kyllä, joissain olosuhteissa, kun ravintoa on niukasti tai kun sopivan kokoisia lajitovereita on saatavilla. Kuitenkin, tämä ei ole sen normaali ravinnonhankintatapa. Kannibalismi on pikemminkin yksi monista strategioista, joita kuha käyttää selviytyäkseen ja lisääntyäkseen luonnollisessa ympäristössään. Täsmällinen kannibalismin esiintymistiheys vaatii tarkempaa tutkimusta ja eri vesistöjen olosuhteiden huomioon ottamista.