Onko valaita Suomessa?

Suomen salainen valas: Tarina pyöriäisestä, Itämeren uhanalaisesta helmestä

Kun ajattelemme valaita, mieleen nousevat usein valtavat, valtamerissä viihtyvät jättiläiset. Harvempi tietää, että Suomellakin on oma, vaikkakin pienikokoisempi, valaslajinsa: pyöriäinen. Tämä sympaattinen merinisäkäs on Itämeren ainoa valaslaji ja siten osa ainutlaatuista suomalaista luontoa.

Vaikka pyöriäinen onkin valas, se eroaa ulkonäöltään monista tunnetuimmista lajitovereistaan. Pyöriäinen on pieni, vain 1,5–1,9 metriä pitkä ja painaa harvoin yli 60 kiloa. Sen selkäevä on kolmionmuotoinen ja matala, mikä tekee siitä helposti tunnistettavan. Väritykseltään pyöriäinen on yleensä harmaa tai tummanharmaa, vatsapuoli vaaleampi.

Ennen yleinen, nyt uhanalainen

1900-luvun alkupuolella pyöriäisiä nähtiin Suomen rannikolla säännöllisesti, jopa parvissa. Kalastajat ja rannikkoasukkaat tunsivat lajin hyvin. Nykyään tilanne on kuitenkin aivan toinen. Pyöriäiskanta on romahtanut dramaattisesti, ja laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Arviot Itämeren pyöriäiskannan kokonaismäärästä vaihtelevat, mutta ne ovat hälyttävän alhaiset, jopa alle 500 yksilöä.

Mikä uhkaa pyöriäistä?

Pyöriäisen ahdinko johtuu monista tekijöistä, jotka ovat osittain päällekkäisiä muidenkin Itämeren lajien kanssa:

• Verkkokalastus: Pyöriäiset voivat takertua kalaverkkoihin ja hukkua. Tämä on todennäköisesti suurin yksittäinen uhka lajille.
• Melusaaste: Merenkulku, sotilaallinen toiminta ja rakennustyöt aiheuttavat melua, joka voi häiritä pyöriäisten kommunikointia, ravinnonhankintaa ja suunnistusta. Pyöriäiset käyttävät kaikuluotausta löytääkseen saalista ja välttääkseen esteitä, ja melu voi heikentää tätä kykyä.
• Saasteet: Kemialliset saasteet, kuten raskasmetallit ja orgaaniset yhdisteet, kertyvät pyöriäisten kudoksiin ja voivat heikentää niiden terveyttä ja lisääntymiskykyä.
• Ravintokilpailu: Muut kalalajit ja hylkeet voivat kilpailla pyöriäisten kanssa samoista ravintolähteistä.

Mitä voidaan tehdä?

Pyöriäisen pelastaminen sukupuutolta vaatii nopeita ja päättäväisiä toimia. Onneksi kansainvälisiä ja kansallisia suojelutoimia on jo käynnissä, mutta niitä on tehostettava:

• Verkkokalastuksen rajoittaminen: Verkkokalastuksen rajoitukset herkimmillä alueilla ja tiettyinä aikoina vuodesta voivat vähentää pyöriäisten takertumisriskiä.
• Melusaasteen vähentäminen: Merenkulun melun vähentäminen hiljaisemman teknologian avulla ja räjäytysten ajoituksen tarkka suunnittelu ovat tärkeitä.
• Saasteiden vähentäminen: Teollisuuden ja maatalouden aiheuttamien saasteiden päästöjen rajoittaminen on välttämätöntä koko Itämeren ekosysteemin terveyden kannalta.
• Tutkimus ja seuranta: Lisää tutkimusta pyöriäiskannan tilasta, käyttäytymisestä ja elinympäristövaatimuksista tarvitaan, jotta suojelutoimet voidaan kohdentaa tehokkaasti.

Pyöriäinen – Suomen merellinen symboli

Pyöriäisen tarina on muistutus siitä, että pienetkin lajit voivat olla tärkeitä koko ekosysteemille. Sen selviytyminen riippuu meidän toimistamme. Suojelutoimien on oltava kokonaisvaltaisia ja kohdistettava kaikkiin uhkiin, jotka pyöriäisen elämää vaikeuttavat.

Pyöriäinen ei ole vain Itämeren valas, vaan myös Suomen merellinen symboli. Sen pelastaminen on paitsi luonnonsuojelukysymys, myös osa suomalaista identiteettiä. Meidän on varmistettava, että tulevat sukupolvet voivat edelleen ihailla tätä pientä, mutta tärkeää merinisäkästä Suomen vesillä.