Onko veressä bakteereja?

Onko veressä bakteereja? – Terveen veren ja bakteeri-infektion erot

Veri on ihmisen elimistölle elintärkeä neste, joka kuljettaa happea, ravintoaineita ja hormoneja eri elimiin. Terveen ihmisen verenkierrossa ei normaalisti ole bakteereja. Kehomme immuunijärjestelmä toimii tehokkaasti torjuen bakteerit ja muut taudinaiheuttajat. Veren steriiliys on yksi elimistön tärkeimmistä puolustusmekanismeista infektioita vastaan.

Kuitenkin, veressä voidaan löytää bakteereja, mikä viittaa vakavaan infektioon. Suomessa vuosittain veriviljelytutkimuksissa tunnistetaan 50–100 erilaista bakteerilajia. Tämä ei tarkoita, että jokaisella suomalaisella olisi jatkuvasti bakteereja veressään. Päinvastoin, tämä luku heijastelee sitä, kuinka monenlaisia bakteeri-infektioita Suomessa esiintyy ja kuinka usein veriviljelyjä käytetään diagnostiikassa. Veriviljely on tärkeä menetelmä vakavien infektioiden, kuten sepsiksen, diagnosoinnissa.

Bakteerit pääsevät vereen yleensä infektoituneesta kudoksista, esimerkiksi keuhkokuumeesta, virtsatieinfektiosta tai ihohaavoista. Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat levitä nopeasti koko elimistöön ja aiheuttaa vakavan, jopa hengenvaarallisen tilan, jota kutsutaan sepsikseksi. Sepsiksen oireita voivat olla kuume, vilunväreet, nopea pulssi, matala verenpaine ja sekavuus. Ensiapu on sepsiksen hoidossa äärimmäisen tärkeää.

Veriviljelynäytteen ottaminen on steriili toimenpide, jossa vältetään bakteereiden pääsy näytteeseen ulkoisista lähteistä. Näytteestä kasvatettavat bakteerit identifioidaan ja niiden herkkyys antibiooteille määritetään, jotta voidaan valita tehokkain mahdollinen hoito.

Yhteenvetona voidaan todeta, että terveen ihmisen veressä ei ole bakteereja. Bakteereiden löytäminen verestä on merkki vakavasta infektiosta, joka vaatii välitöntä lääketieteellistä hoitoa. Veriviljely on tärkeä diagnostiikkatyökalu näiden infektioiden tunnistamisessa ja oikean hoidon valinnassa. Jos epäilet vakavaa infektiota, ota aina yhteyttä lääkäriin.