Mikä on poro saameksi?

Poron monimuotoinen merkitys saamelaiskulttuurissa: Boazu vs. Goddi

Saamelaisten elämässä poro on paljon enemmän kuin vain eläin; se on keskeinen osa kulttuuria, perinteitä ja toimeentuloa. Sanavalinnat kuvaavat tätä syvällistä yhteyttä elollisesti. Vaikka suomenkielessä käytetään samaa sanaa, “poro”, kaikille peuraeläimille, saamen kielet erottavat tarkasti kesytetyn poron luonnonvaraisesta sukulaispeurastaan. Tämä kielillinen erottelu heijastaa poron ainutlaatuisen aseman saamelaisten elämässä.

Pohjoissaamen kielessä, joka on yleisin saamen kieli, kesy poro, siis saamelaisten omistuksessa oleva ja heidän elantoonsa olennaisesti kuuluva eläin, tunnetaan nimellä boazu. Tämä sana ei yksinkertaisesti tarkoita “poroa”, vaan viittaa nimenomaan puolikesytettyyn, ihmisen hallinnassa olevaan poroon, joka on osa järjestelmällistä laiduntamis- ja hoitokulttuuria, joka on jatkunut sukupolvien ajan.

Sen sijaan luonnonvaraisia peuroja, joita saamelaiset eivät omista eivätkä hyödytä suoraan, kutsutaan goddiksi. Tämä sana tuo selkeän eron boazun ja villieläimen välille, korostaen ihmisten ja porojen vuorovaikutuksen erityisluonnetta. Goddin metsästys on mahdollista, mutta se ei ole verrattavissa boazun hoitamiseen ja hyödyntämiseen. Boazu on jatkuvan yhteistyön ja huolenpidon tulos, goddi puolestaan pysyy luonnon omissa käsissä.

Boazu-goddi -ero on siis enemmän kuin vain semanttinen hienous. Se on kielikuva, joka paljastaa saamelaisten syvällisen yhteyden poroon ja heidän ainutlaatuisen suhteensa luontoon. Se heijastaa vuosisatoja jatkunutta porotalouden tietämystä ja taitoa, joka on kiinteä osa saamelaisten identiteettiä ja kulttuuria. Sana boazu kätkee sisäänsä sukupolvien kokemuksen, tietämyksen ja kunnioituksen tätä ainutlaatuista eläintä kohtaan. Se on paljon enemmän kuin vain sana – se on keskeinen osa saamelaisten tarinaa.