Mitä kieliä puhutaan Ruotsissa?

Ruotsin kielimaisema: Virallisen ruotsin lisäksi elää rikas vähemmistökielien kulttuuri

Ruotsi mielletään usein yhden kielen maaksi, mutta todellisuus on huomattavasti monipuolisempi. Vaikka ruotsi onkin maan ainoa virallinen kieli ja selkeästi hallitseva puhekieli, Ruotsin kielimaisemaan kuuluu olennaisesti myös useita muita kieliä, jotka rikastuttavat maan kulttuuriperintöä. Ruotsin vahva sitoutuminen monikulttuurisuuteen näkyy siinä, että se tunnustaa ja suojelee useita kansallisia vähemmistökieliä.

Ruotsi – yhtenäisyyden ja identiteetin symboli

Ruotsin kieli on pohjoismainen kieli, joka kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan. Se on kehittynyt muinaisruotsista ja on läheistä sukua tanskalle ja norjalle. Ruotsin kielen asema on Ruotsissa poikkeuksellisen vahva, sillä se on ainoa virallinen kieli kaikilla hallinnon tasoilla, koulutuksessa ja mediassa. Käytännössä lähes kaikki Ruotsin asukkaat puhuvat ruotsia, joko äidinkielenään tai toisena kielenä.

Kansalliset vähemmistökielet – elävää kulttuuriperintöä

Ruotsi on tunnustanut viisi kansallista vähemmistökieltä:

• Suomi: Suomen kielellä on pitkät historialliset juuret Ruotsissa, erityisesti Pohjois-Ruotsissa ja pääkaupunkiseudulla. Suomella on vahva asema esimerkiksi Tornionlaaksossa, jossa puhutaan myös meänkieltä. Ruotsissa asuu edelleen merkittävä määrä suomenkielisiä, jotka ylläpitävät aktiivisesti kieltään ja kulttuuriaan.
• Meänkieli (Tornionlaakson suomi): Tätä suomen kielen murretta puhutaan Tornionlaaksossa, Ruotsin ja Suomen rajalla. Meänkieli on saanut virallisen aseman yhtenä Ruotsin kansallisista vähemmistökielistä, ja sen elvyttäminen ja säilyttäminen on tärkeä tavoite.
• Saame: Saame on yhteisnimitys useille saamelaiskielille, joita puhutaan Pohjois-Ruotsissa, -Norjassa, -Suomessa ja Venäjällä. Ruotsissa puhutaan useita eri saamelaiskieliä, kuten pohjoissaamea, luulajansaamea ja eteläsaamea. Saamelaiskulttuuri ja -kielet ovat Ruotsin alkuperäiskansan perintöä, ja niiden suojelemiseksi tehdään aktiivista työtä.
• Romanikieli: Romanikielellä on pitkä historia Ruotsissa, ja sitä on puhuttu maassa vuosisatojen ajan. Romanikieli ei ole yhtenäinen kieli, vaan se koostuu useista eri murteista. Ruotsissa puhuttavat romanikielen murteet ovat perinteisesti olleet suojelun kohteena.
• Jiddiš: Jiddiš on juutalainen kieli, jolla on ollut historiallinen läsnäolo Ruotsissa. Vaikka jiddišin puhujamäärät ovat vähentyneet, sen asema kansallisena vähemmistökielenä takaa kielen ja kulttuurin säilymisen tukemisen.

Vähemmistökielten suojelu ja tulevaisuus

Ruotsin hallitus on sitoutunut kansallisten vähemmistökielten suojeluun ja elvyttämiseen. Vähemmistökielilaki (Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk) takaa vähemmistökielille tiettyjä oikeuksia, kuten oikeuden käyttää kieltä viranomaisissa ja oikeuden saada opetusta omalla kielellä.

Vähemmistökielten tulevaisuus riippuu monista tekijöistä, kuten kielten käyttöön ja arvostukseen liittyvistä asenteista, kielten opetuksen järjestämisestä ja vähemmistöyhteisöjen omasta aktiivisuudesta. Ruotsin hallituksen ja vähemmistöyhteisöjen yhteistyö on avainasemassa sen varmistamiseksi, että nämä arvokkaat kielet ja kulttuurit säilyvät elävinä osana Ruotsin monikulttuurista identiteettiä.

Vaikka ruotsi onkin Ruotsin virallinen kieli, on tärkeää muistaa ja arvostaa myös maan rikkaita vähemmistökieliä, jotka ovat olennainen osa Ruotsin kulttuuriperintöä ja identiteettiä.