Onko viro ja suomi sukulaiskieliä?

Suomi ja viro: Sukulaisuuden ilot ja karikot

Kysymys siitä, ovatko suomi ja viro sukulaiskieliä, saa vastaukseksi vankan “kyllä”. Yhtäläisyydet ovat kiistattomat ja havaittavissa jopa ensikertalaiselle. Kielten juuret ulottuvat samaan uralilaiseen kielikuntaan, minkä ansiosta molemmissa kielissä on tunnistettavissa piirteitä, jotka erottavat ne esimerkiksi indoeurooppalaisista kielistä. Yhteinen sanasto on kenties näkyvin todiste tästä sukulaisuudesta. Monet arjen sanat, kuten käsi, vesi ja maa, ovat helposti tunnistettavia ja ymmärrettäviä molemmin puolin Suomenlahtea.

Mutta tämä sanastollinen sukulaisuus on kuin peili, joka heijastaa osittain vääristyneen kuvan. Onkin tärkeää ymmärtää, että suomi ja viro eivät ole vain kaksi samaa kieltä eri murteilla puhuttuna. Vuosisatojen saatossa kielet ovat kehittyneet itsenäisesti, mikä on johtanut sekä samankaltaisuuksiin että merkittäviin eroihin.

Sukulaissanojen lumo ja vaara:

Sanastollinen sukulaisuus luo houkuttelevan illuusion siitä, että kommunikointi olisi helppoa. Ja osittain näin onkin. Moni suomalainen pystyy poimimaan vironkielisestä keskustelusta avainsanoja ja muodostamaan jonkinlaisen käsityksen puheenaiheesta. Sama pätee virolaisiin suomen kielen kohdalla. Kuitenkin, juuri tässä piilee suurin vaara: väärien ystävien ansat.

“Väärät ystävät” ovat sanoja, jotka kuulostavat tai näyttävät samalta eri kielissä, mutta kantavat täysin eri merkitystä. Nämä sanat voivat aiheuttaa sekaannusta, hämmennystä ja jopa tahattomia loukkauksia. Esimerkiksi suomen halpa tarkoittaa virossa pahaa tai huonoa. Kuvittele tilaavasi ravintolassa “halpaa ruokaa” ja mieti, millaisen reaktion saat! Toinen klassinen esimerkki on suomen kiva, joka virossa tarkoittaa riitaa. Kehuminen virolaista ystävää “kivaksi” saattaa siis johtaa yllättävään käänteeseen keskustelussa.

Sukulaisuuden rajat ylittäen:

Vaikka sanasto tarjoaa vihjeitä kielten sukulaisuudesta, erot löytyvät syvemmältä kieliopista ja ääntämyksestä. Viron kielioppi on monilta osin monimutkaisempi kuin suomen, ja ääntämys sisältää elementtejä, jotka ovat suomalaiselle korvalle vieraita. Esimerkiksi viron kielessä on käytössä kolme eri pituista vokaalia, mikä vaikuttaa sanan merkitykseen.

Mitä tästä opimme?

Suomi ja viro ovat kuin kaksi sisarusta, jotka ovat kasvaneet erillään ja kehittäneet omat persoonallisuutensa. Yhtäläisyydet ovat edelleen olemassa ja näkyvät, mutta erot ovat yhtä tärkeitä ymmärtää. Sukulaisuus tekee kielten oppimisesta helpompaa, mutta se ei takaa virheettömän kommunikaation.

Joten, jos suunnittelet matkaa Viroon tai olet kiinnostunut viron kielestä, muista nauttia sukulaisuuden tuomasta helpotuksesta, mutta ole valmis nauramaan väärien ystävien aiheuttamille kommelluksille ja panosta kieliopin ja ääntämyksen opetteluun. Vain näin voit todella ymmärtää ja arvostaa tätä kaunista ja kiehtovaa sukukieltä.