Miten toimin kun eteisvärinäkohtaus alkaa?

0 näyttökertaa

Jos sydämen rytmi tuntuu poikkeavalta, on tärkeää käydä EKG:ssä mahdollisimman pian lähimmässä terveydenhuollon pisteessä, kuten terveyskeskuksessa tai päivystyksessä. Jos yleisvointi on hyvä eikä tunne rintakipua tai muita huolestuttavia oireita, voit hakeutua tutkimuksiin omin avuin. Ambulanssia ei välttämättä tarvita tässä tilanteessa.

Palaute 0 tykkäykset

Eteisvärinän alkaessa: Rauhallinen reagointi ja nopea apu

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten lyöntitiheys on epäsäännöllinen ja usein hyvin nopea. Kohtaus voi tuntua epämukavalta, ja sen oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tärkeintä on toimia rauhallisesti ja hakea apua tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä artikkeli antaa ohjeita eteisvärinäkohtauksen alkaessa, mutta ei korvaa lääkärin antamaa ohjeistusta.

Oireet: Eteisvärinän oireet voivat olla hyvin vaihtelevia. Jotkut ihmiset huomaavat vain epäsäännöllisen sydämen lyönnin, joka voi tuntua helposti havaittavana rinnassa kiihkeänä ja/tai heikosti “lopunnuttavana” lyönteinä. Toiset kokevat voimakkaampaa oireilua, kuten:

  • Sydämen kiihtynyt rytmi: Tunne, että sydän hakkaa nopeasti ja epäsäännöllisesti.
  • Rintakipu: Ei välttämättä kaikkia, mutta jotkut kokevat kipua tai painetta rinnassa.
  • Hengästyneisyys: Nopea sydämenlyönti voi johtaa hengästyneisyyteen.
  • Heitely: Huimaus tai pyörtyminen.
  • Heikkous: Yleisvoinnin heikkeneminen.
  • Pahoinvointi: Oksentelu voi esiintyä.

Toimenpiteet eteisvärinäkohtauksen alkaessa:

  1. Rauhoitu: Panikointi pahentaa tilannetta. Yritä hengittää rauhallisesti ja säännöllisesti.
  2. Mittaa syke: Jos sinulla on mahdollisuus, mittaa sydämensykkeesi. Nopea ja epäsäännöllinen syke vahvistaa epäilyä eteisvärinästä.
  3. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon: Soita lääkäriin tai 112:een, jos sinulla on voimakkaita oireita, kuten rintakipua, voimakasta huimausta tai pyörtymistä. Myös yleisen voinnin merkittävä heikkeneminen vaatii välitöntä apua.
  4. Hakeudu tutkimuksiin: Jos yleisvointi on kohtalaisen hyvä ja oireet eivät ole kovin voimakkaita, voit hakeutua tutkimuksiin lähimmässä terveyskeskuksessa tai päivystyksessä. EKG on tärkein tutkimus eteisvärinän diagnosoimiseksi.
  5. Kirjaa oireesi: Merkitse ylös oireiden alkamisaika, voimakkuus ja kesto sekä muut mahdolliset oireet. Tämä tieto on hyödyllistä lääkärille.
  6. Älä ajele autolla: Jos sinulla on voimakkaita oireita, älä aja autolla terveyskeskukseen tai sairaalaan. Pyydä läheistäsi ajamaan tai käytä taksia tai ambulanssia.

Milloin soittaa 112:

Soita hätäkeskukseen (112) välittömästi, jos koet:

  • Voimakasta rintakipua
  • Huimausta tai pyörtymistä
  • Hengitysvaikeuksia
  • Yleisvoinnin vakavaa heikkenemistä

Yhteenveto:

Eteisvärinäkohtaukseen reagoiminen vaatii rauhallisuutta ja tilanteen arviointia. Hae apua terveydenhuollosta, jos oireet ovat vakavia tai jos sinulla on epäily eteisvärinästä. Muista, että tämä artikkeli antaa yleisiä ohjeita, eikä sitä voi käyttää yksilöllisen lääkärinhoidon korvaajana. Ota aina yhteys lääkäriin tai terveydenhuollon ammattilaiseen saadaksesi henkilökohtaista ohjeistusta.